Koiran ja kissan matolääkitys - farmaseuttimme itsehoito-ohjeet

Sisäloisten aiheuttamat oireet

Lemmikkien sisäloiset ovat varsin yleisiä ja säännöllinen madotus kuuluu jokaisen lemmikistään huolehtivan omistajan rutiineihin. Etenkin pennut voivat saada vakavia oireita sisäloisten aiheuttamista oireista. Oireet voivat olla kuiva, kiilloton ja takkuinen turkki, ripuli, vatsan turvotus, epämääräinen oksentelu, yskä ja selittämättömät tulehdukset.

Yleisimmät madot

Suomessa kissoilla ja koirilla esiintyy sukkulamatoja eli pyörömatoja sekä heisimatoja. Sukkulamadot (suolinkainen, hakamato ja piiskamato) tarttuvat helposti ympäristöstä eläimeen esimerkiksi ulosteiden välityksellä. Emosta pentuihin tarttuvat loiset ovat myös sukkulamatoja, joka leviää koiralla jo noin 3 viikkoa ennen synnytystä istukan läpi pentuihin ja jatkossa maidon välityksellä. Kissoilla pennut saavat tartunnan maidon välityksellä.

Heisimadot (leveä heisimato eli lapamato, ekinokokit ja taenia-lajit) tarvitsevat väli-isännän. Eläimen on siis syötävä esimerkiksi jyrsijä, kotilo tai raaka kala saadakseen tartunta.

Koirilla merkittävimmät suolistoloiset ovat sukkulamadoista suolinkainen, hakamato ja piiskamato sekä heisimadoista leveä heisimato, eli lapamato, hirviekinokokki, taenia-lajit sekä dipylidium caninum. Kissoilla sukkulamadoista esiintyy suolinkaista ja heisimadoista leveää heisimatoa, taenia spp. sekä dipylidium caninumia.

Loishäätö

Aikuisella koiralla vastustuskyky sisäloisia vastaan on yleensä muodostunut ja loishäädön tarve määritetään ulostenäytteiden perusteella. Loishäätö annetaan 4 kertaa vuodessa, mikäli ulostenäytteitä ei tutkita. Sisäloishäätö on erityisen tärkeää lapsiperheissä zonoosiriskin eli eläimestä ihmiseen tarttuvan loisen vuoksi. 

Ulkona vapaasti liikkuva ja jyrsijöitä saalistava kissa voi tarvita loishäätöä jopa kuukausittain. Tiheästä madotuksesta ei ole kissalle haittaa, sillä matolääkkeet ovat hyvin siedettyjä. Loistartunta on epätodennäköinen aikuisella, valmisruokaa syövällä sisäkissalla. Tartunnan voi kuitenkin saada esimerkiksi omistajan kengänpohjien mukana sisätiloihin kantautuvista loisista. Sisäkissojen loishäätötarve on hyvä määrittää vuosittain ulostenäytteen perusteella, sillä kissan sisäloiset voivat aiheuttaa terveydellistä haittaa myös ihmiselle.

Koirien ja kissojen sisäloishäätö 1-2 viikkoa ennen rokotusta takaa lemmikille mahdollisimman hyvän vastustuskyvyn rokotuksen aikaan. Rokotteesta saadaan paras teho, kun loiset eivät ole sitä heikentämässä.

Oireettomille sisäkissoille ja hihnassa liikkuville koirille voi riittää matolääkitys ainoastaan sukkulamatoja vastaan. Tällaisia valmisteita ovat Canex® koirille ja Mirrix® kissoille. Jos kissasi tai koirasi ulkoillessaan tonkii paljon maata tai syö maasta mitä tahansa, on hyvä lääkitä valmisteella, joka tehoaa sekä sukkula- että hakamatoihin. Tällaisia valmisteita löytyy kissolle tahnana Flubenol® sekä tablettimuotoisena Axilur®, Cazitel® ja Anthelmin®. Tablettimuotoisen matolääkkeen saat kissalle helpoimmin annettua Easypill-makupalan avulla.

Koirille sopivat Flubenol®, Axilur®, Dronbits®, Cazitel plus®,  Dolpac®, Veloxa® sekä Anthelmin®. Laajakirjoisimpia ovat Dronbits®, Dolpac®, Veloxa®  ja Anthelmin® -valmisteet ja niiden sisältämä pratsikvanteli tehoaa myös ekinokokkeihin. Nämä valmisteet sopivat eläimille, jotka matkustavat ulkomaille, syövät esimerkiksi lintuja, jyrsijöitä tai metsästyksessä saaliin sisäelimiä.

Pennuille sopivia valmisteita ovat esimerkiksi koirille Flubenol®, Welpan®, Axilur® ja kissanpennuille Mirrix®, Flubenol® ja Axilur®.

Kissojen ja koirien lapamatotartuntaan käytetään Droncit®-valmistetta. Tämän hoidon voi tehdä myös normaalin sisäloislääkityksen yhteydessä tai aina kun epäilee lapamatotartuntaa.

Erityisryhmien loishäätö

Tiineet koirat ja kissat voidaan madottaa jopa päivittäin 40 tiineysvuorokaudesta alkaen. Axilur®  on tähän sopiva valmiste.

Pennuilla madotus tapahtuu koirilla 2 viikon iästä alkaen ja kissoilla 3 viikon iästä alkaen 2 viikon välein aina luovutusikään saakka. Emo madotetaan aina samaan aikaan kuin pennutkin. Uudessa kodissa koiranpennut madotetaan 8, 10, 12 ja 14 viikon iässä. Ulostenäytteet otetaan 6 ja 12 kuukauden iässä ja tämän jälkeen vuosittain. Kissanpennut madotetaan uudessa kodissa 2-3 kuukauden välein ja puolen vuoden iästä lähtien aikuisen kissan madotusaikataulun mukaisesti.

Metsästävät koirat koirat tarvitsevat lääkityksen ekinokokkia vastaan ennen ja jälkeen metsästyskauden.  Metsästyskaudella heisimatoihin tehoava loishäätö annetaan kerran kuukaudessa.

Ulkomailla matkustavat koirat tarvitsevat pratsikvantelia sisältävän sisäloislääkityksen ekinokokkia vastaan koko matkustuksen ajan. Matkustussäädöksistä tarkat tiedot löytyvät Eviran sivuilta.

Lähteet: evidensia.fi, lemmikinkotiapteekki.fi

Katso täältä valmisteet:

Koiran matolääkitykseen >>

Kissan matolääkitykseen >>

Mirkka Koponen - farmaseutti