FODMAP hiilihydraateilla tarkoitetaan hiilihydraatteja, jotka liukenevat huonosti suolistossa ja voivat näin ollen aiheuttaa herkkävatsaisille oireita, kuten kipua, turvotusta, ilmavaivoja ja ripulia tai ummetusta. Lyhenne FODMAP tulee sanoista Fermentable Oligosaccharides, Disaccharides, Monosaccharides and Polyols. Suomeksi tämä tarkoittaa fermentoituvia oligo-, di- ja monosakkarideja sekä sokerialkoholeja. Nämä hiilihydraatit jäävät ohutsuolessa kokonaan tai osittain liukenematta ja kulkeutuvat paksusuoleen, jossa ne alkavat käydä ja suolistobakteerit käyttävät niitä ravinnokseen. Näiden prosessien seurauksena muodostuu vettä ja kaasuja, jotka aiheuttavat ikäviä vatsaoireita.
Mitkä ruoka-aineet sisältävät FODMAP-hiilihydraatteja?
Vatsaoireita aiheuttavia fermentoituvia oligosakkarideja sisältävät muassa palkokasvit, sipuli, kaalit ja täysjyvävilja (ruis, vehnä, ohra). Maitosokeri eli laktoosi kuuluu disakkarideihin ja hedelmäsokeri eli fruktoosi monosakkarideihin. Tietyt hedelmät, kuten omena, päärynä ja luumut voivatkin aiheuttaa enemmän oireita kuin toiset. Myös fruktaanit kuuluvat FODMAP-hiilihydraatteihin. Fruktaanit ovat muodostuneet fruktoosista ja niihin kuuluu muun muassa inuliini, joka on suolistobakteereja ruokkiva prebiootti. Polyoleihin kuuluvat niin sanotut sokerialkoholit, joita ovat ksylitoli, sorbitoli, mannitoli ja maltitoli. Nämä makeutusaineina käytetyt aineet ovat tyypillisiä vatsaoireiden aiheuttajia.
Kenelle FODMAP-ruokavalio sopii?
Fodmap-ruokavaliota käytetään muun muassa IBS:n (Irritable Bowel Syndrome) eli ärtyvän suolen oireyhtymän oireiden hallinnassa. FODMAP-ruokavaliossa pyritään välttämään huonosti imeytyviä hiilihydraatteja. Ruokavalion toteutuksesta kannattaa neuvotella ravitsemusterapeutin kanssa, jotta ruokavalion riittävä monipuolisuus ja mahdollisimman helppo toteutettavuus säilyisivät.