Känsä

Känsä tai kovettuma ilmaantuu jalkaterän alueelle tai käsiin suojaksi hankausta vastaan. Känsän tai kovettuman muodostuminen on ihon luonnollinen suojamekanismi liiallista painetta ja hankausta vastaan. Kovettumat kertovat liikkumisesta ja raajojen kuormittamisesta ja niitä syntyykin luonnollisesti esimerkiksi isovarpaiden sivuille ja kovaa työtä tekevien kämmeniin. Päkiän tai varpaiden alueen känsän toinen nimi on liikavarvas. Jalkapohjan känsät (liikavarpaat) aiheuttavat usein kipua kävellessä. Känsät ovat tarkkaraajaisia, muodoltaan kiilamaisia ja tuntuvat ikään kuin nappuloina iholla. Tyypillisesti känsä muodostuu jalkaterän ulkosyrjiin, päkiään, varpaiden päälle tai päihin sekä varvasväleihin. Känsän poistoon on tarjolla kuorivia geelejä ja känsälaastareita. Lisätietoa känsästä löydät täältä >>

Mikä aiheuttaa känsiä?

Känsä muodostuu ihoalueelle, johon kohdistuu liian paljon kuormitusta. Kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi liian pienet tai muuten sopimattomat jalkineet, asentovirheet jalkaterässä ja varpaissa sekä ylipaino. Jalkaterän kiputilanteissa ihminen alkaa muuttaa liikkumistapaansa, jolloin kuormittuva alue vaihtuu ja känsiä voi alkaa muodostua uusille alueille.

Varpaiden väleihin känsiä muodostuu, kun ahtaiden varvasvälien tai varpaiden virheasentojen seurauksena varpaat hankautuvat toisiaan vasten. Varvasvälien känsät pysyvät pehmeinä hikoilun ansiosta.

Kuiva iho on joustamaton, joten känsiä pääsee syntymään helpommin kuin rasvatulle ja joustavalle iholle.

Mitkä ovat känsän oireet?

Känsän tyypillisiä oireita ovat paksuuntunut ja joustamaton iho kuormittuvalla ihoalueella. Känsän kasvaessa sisäänpäin, se voi alkaa painaa luiden kalvoja ja aiheuttaa pistävää kipua. Aluksi känsä on saman värinen kuin ympäröivä iho, mutta kasvaessaan ja paksuuntuessaan se muuttuu kellertäväksi.

Myös pehmeät varvasvälien känsät voivat muuttua kivuliaiksi.  Hoitamattomana pitkäaikainen känsä voi aiheuttaa aristusta levossakin.

Riskiryhmillä, kuten diabeetikoilla, känsät voivat haavautua ja infektoitua sekä toimia infektioporttina esimerkiksi bakteerin aiheuttamalle ruusulle.

Miten känsää hoidetaan?

Känsän hoidon kulmakivenä on kuormituksen poistaminen ja jalkojen rasvaaminen. Jos kuormitus ei poistu, känsä muodostuu aina vain uudelleen. Kuormitusta voidaan poistaa valitsemalla sopivat, puristamattomat ja hankaamattomat jalkineet ja sukat sekä vaikuttamalla jalkaterän oikeaan toimintaan esimerkiksi yksilöllisesti valmistettujen pohjallisten avulla.

Kovettuneen alueen suojaamiseen ja paineen keventämiseen sopivat erilaiset huoparenkaat, superlon- ja silikoniputket, hydrokolloidilaastarit (Compeed®, DuoDerm®) ja päkiäpehmusteet.

Jalkojen ihon kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja jalat rasvataan päivittäin riittävän rasvaisella voiteella. Jalkapohjien iho on paksumpaa kuin muualla ja kevyet voiteet eivät ole riittäviä kosteuttamaan ja pitämään ihoa joustavana. Ureaa eli karbamidia sisältävät voiteet sitovat tehokkaasti kosteutta ihoon ja pehmentävät kovettumia. Runsaasti karbamidia sisältävillä voiteilla on myös ihoa kuoriva vaikutus. Jalkaterien hieronta voidetta levitettäessä edistää voiteen imeytymistä. Voiteita ei kuitenkaan levitetä varpaiden väleihin, etteivät varvasvälit pääsisi hautumaan.

Pehmeiden varvasvälikänsien hoitoon sopii lampaanvilla, joka sitoo kosteutta ja pitää samalla varpaat erillään. Varpaiden hankautumista voi ehkäistä myös superloni- tai silikoniputkella tai kierrettävällä joustosidoksella (esimerkiksi Salvequick Med Foam Plaster), joka on itseensä kiinnittyvä ja pysyy hyvin paikoillaan.

Känsien poistoon on olemassa myös kemiallisia keinoja, mutta niitä on käytettävä varoen ympäröivän ihon vaurioitumisen ehkäisemiseksi. Kemiallisia känsänpoistoja ei suositella diabeetikoille, iäkkäille eikä henkilöille, joilla jalkaterän tuntoaisti on alentunut, koska känsänpoistoaineet lisäävät riskiä ihon rikkoutumiseen ja infektioihin.

Kemiallisia känsänpoistomenetelmiä ovat esimerkiksi känsälaastarit, jotka sisältävät ihoa kuorivaa salisyylihappoa. Verruxin® -geeli ja -liuos sisältävät kuorivaa salisyylihappoa ja pehmentävää maitohappoa. Wartner -känsäkynässä vaikuttavana aineena on paksuuntunutta ihoa kuoriva trikloorietikkahappo. Kemiallisia känsänpoistomenetelmiä käytettäessä on huomioitava, ettei ainetta joudu ympäröivälle terveelle ihoalueelle.

Ihon voimakasta raspaamista, veitsellä ohentamista tai repimistä ei suositella, koska nämä toimenpiteet saavat iholla aikaan samanlaisen reaktion kuin kuormitus, eli iho alkaa puolustautua ja tuottaa voimakkaasti uutta paksuuntumaa suojatakseen itseään. Muistathan myös, ettei luonnollisen liikkumisen aiheuttamia kovettumia ole syytä poistaa, vaan kovettuneet alueet pidetään joustavana säännöllisellä rasvauksella. Suihkun tai kylvyn jälkeen ihoa voi kuitenkin hioa kevyesti ennen rasvaamista.

Känsien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tarkoitetut tuotteet löydät apteekista ilman reseptiä. Kysy rohkeasti neuvoja apteekkihenkilökunnalta!

Voiko känsää ennaltaehkäistä?

Känsien syntyä voi ennaltaehkäistä käyttämällä sopivia ja riittävän tilavia kenkiä sekä rasvaamalla jalkoja säännöllisesti päivittäin.

Milloin känsän takia pitäisi hakeutua hoitoon?

Känsän kanssa on syytä hakeutua lääkärille tai jalkojenhoitajalle, jos känsän poisto ei ole onnistunut kotikonstein, känsä haittaa liikkumista, on kivulias tai känsittyneelle alueelle on muodostunut haavaumia.

Jalkaterapeutit ovat asiantuntijoita, jotka pystyvät arvioimaan jalkojen virheasentoja ja poikkeamia normaalissa liikkumisessa. Jalkaterapeutti voi antaa ohjeita jalkojen voimisteluun ja tehdä yksilölliset, jalkojen virheasentoja korjaavat, kuormittumista tasaavat ja alaraajojen oikeaa toimintaa ohjaavat pohjalliset.

Lähteet

Terveysportti 2022

Terveyskylä 2022 

Duodecim terveyskirjasto: Kovettumien ehkäisy ja hoito

Duodecim terveyskirjasto: Känsän hoito