Klexane on tarkoitettu veritulppien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Klexanen vaikuttava aine on enoksapariini. Klexane on valmiissa annosruiskussa oleva nestemäinen lääke, joka annostellaan pistoksena ihoon. Lisätietoa Klexanesta löydät täältä >>
Klexanea käytetään veritulppien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Tilanteita, joissa Klexanea käytetään, ovat esimerkiksi leikkaushoidot tai muut tilanteet, joissa normaali liikkuminen ei ole mahdollista, syöpäsairauksista johtuvat veritulpat ja niiden ennaltaehkäisy, sydänkohtauksen jälkihoito ja dialyysihoito. Klexanea voidaan käyttää myös ennen lentomatkoja, jos potilaalla on riski veritulppaan.
Veritulppa voi syntyä joko laskimoon tai valtimoon. Yleisimmin veritulppa syntyy sydämen sepelvaltimoon tai alaraajan laskimoon. Sepelvaltimossa veritulppa aiheuttaa sydäninfarktin. Veritulppa voi lähteä liikkeelle alaraajan laskimosta, josta se kulkeutuu keuhkoihin aiheuttaen keuhkoembolian eli keuhkoveritulpan.
Klexane vaikuttaa veren hyytymistekijöihin estämällä trombiinientsyymin toimintaa. Trombiinientsyymi muodostaa fibriiniä, joka on verkkomainen proteiini. Fibriini puolestaan toimii veritulpan rakenteena. Klexane siis estää veritulppien muodostumista ja auttaa elimistöä pilkkomaan jo muodostuneita veritulppia.
Lääkäri määrää kullekin potilaalle yksilöllisesti sopivan Klexane-vahvuuden ja annostuksen. Yleisimmin Klexane annostellaan kerran vuorokaudessa, mutta joissain tapauksissa käytetään myös kaksi kertaa vuorokaudessa annostelua.
Klexane pistetään vatsan iholle vähintään 5 cm etäisyydelle navasta vatsan oikealle tai vasemmalle puolelle. Pistokohtaa vaihdetaan joka pistokerralla. Ennen pistämistä pistokohta puhdistetaan. Ruiskussa olevaa pientä ilmakuplaa ei saa poistaa. Toisella kädellä otetaan vatsan iholta kevyesti poimu sormien väliin ja Klexane pistetään kohtisuoraan ihon läpi koko neulan mitalta. Mäntä painetaan rauhallisesti pohjaan asti. Pistämisen jälkeen voi pistokohdasta tulla pieni veripisara, mutta tämä on vaaratonta. Pistokohtaa ei saa hieroa. Tarkat pisto-ohjeet löytyvät pakkausselosteesta. Lääkäri, hoitohenkilökunta tai apteekki opastaa sinua pistämisessä.
Käytetyt Klexane-ruiskut laitetaan tiiviiseen astiaan ja toimitetaan hävitettäväksi apteekin neulajätteisiin.
Klexanea ei ole tarkoitettu lapsille, sillä tehoa ja turvallisuutta lapsilla ei ole tutkittu. Vasta-aiheita Klexanen käytölle ovat muun muassa trombosytopenia eli verihiutaleiden puutos, maha- tai pohjukaissuolihaava, aivoverenvuoto tai muut akuutit verenvuodot tai niiden riskiä aiheuttavat sairaudet, vakavat verisuonien epämuodostumat, äskettäin tehty silmäleikkaus, aivoihin tai selkäytimeen kohdistunut leikkaus.
Yhteiskäyttö muiden veren hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden ja tulehduskipulääkkeiden kanssa lisää verenvuotoriskiä. Ilman reseptiä saatavia tulehduskipulääkkeitä ovat ibuprofeeni, ketoprofeeni ja asetyylisalisyylihappo.
Klexanen yleisimpiä haittavaikutuksia ovat lievät verenvuodot, mustelmat pistokohdassa ja pistokohdan kipu. Muita yleisiä haittavaikutuksia ovat anemia, verihiutaleiden määrän muutokset, allergiset reaktiot, päänsärky, maksa-arvojen muutokset, ihottuma ja kutina.
Klexanella ei vaikuta reaktiokykyyn liikenteessä eikä muissa tarkkuutta vaativissa tilanteissa.
Klexanen käyttö on sallittua raskauden ja imetyksen aikana. Ennen synnytystä Klexanen käyttö on kuitenkin syytä tauottaa, ettei synnytyksen yhteydessä ilmenisi lisääntynyttä verenvuotoa. Klexanen imeytymisestä äidinmaitoon ei ole olemassa tutkimustietoa, mutta imeytyminen lienee vähäistä, eikä Klexane pääse imeytymään imeväisen ruuansulatuskanavasta.
Jos Klexanea päätyy elimistöön suun kautta, se ei todennäköisesti imeydy ollenkaan ja yliannostusta ei pääse tapahtumaan. Sen sijaan ihon alle tai verenkiertoon joutunut Klexanen yliannos voi aiheuttaa verenvuotoja.
Klexane säilytetään alle 25 °C lämpötilassa. Lääke ei saa jäätyä.
Klexane on kirkasta, väritöntä tai kellertävää liuosta käyttövalmiissa kerta-annosruiskuissa. Tarkista aina ennen pistämistä, ettei liuoksessa ole silmin havaittavia muutoksia, kuten sakkaa.
Klexanesta ei saa Kela-korvausta.
Lähteet
Duodecim lääketietokanta
Terveysportti: Raskaus- ja imetys-tietokanta