Siitepölyallergia

Mitä siitepölyallergia on?

Allergialla tarkoitetaan elimistön epätarkoituksenmukaista reagointia ympäristössä esiintyviin aineisiin. Allergiaa aiheuttavat aineet ovat yleensä proteiineja. Elimistö herkistyy proteiinille ja immuunijärjestelmä alkaa tuottaa vasta-aineita proteiinia kohtaan. Tämän seurauksena soluista vapautuu välittäjäaineita, esimerkiksi histamiinia, jotka aiheuttavat tulehdusreaktion. Allergiaoireet johtuvat tästä tulehdusreaktiosta.

Siitepölyallergia on yleisin kausittainen allergiatyyppi. Kasvien kukinnoista irtoaa ilmaan siitepölyä, jonka proteiineille elimistö herkistyy. Siitepöly kulkeutuu nenään, silmiin ja keuhkoihin, joissa se aiheuttaa allergisia oireita.

Mikä aiheuttaa siitepölyallergiaa?

Siitepölykausi alkaa jo varhain keväällä osin lumien ollessa maassa. Siitepölyä kantautuu tuulen mukana Suomen eteläpuolelta, kuten Virosta ja muista Baltian maista. Yleisimpiä siitepölyallergian aiheuttajia ovat lehtipuut. Leppä ja pähkinäpensas aloittavat kukinnan varhain keväällä ja seuraavaksi on vuorossa koivu. Myöhemmin kesällä allergisia oireita aiheuttavat heinäkasvit ja pujo.

Siitepölyn määrä vaihtelee vuosittain ja ilmassa leijuvien siitepölyhiukkasten määrä on verrannollinen allergiaoireiden voimakkuuteen. Eniten siitepölyä on ilmassa tuulisella ja aurinkoisella säällä. Ilmastonmuutos ja sen myötä kasvukauden pidentyminen voivat tuoda maahamme myös uusia allergiaa aiheuttavia kasvilajeja.

Mitkä ovat siitepölyallergian oireet?

Siitepölyallergiaan liittyy silmä-, nenä- ja iho-oireita. Silmät kutisevat, punoittavat, vuotavat ja voivat olla valonarat. Joskus silmissä saattaa esiintyä myös lievää rähmimistä allergisen sidekalvotulehduksen seurauksena. Nenä on tukkoinen, vuotaa runsaasti kirkasta eritettä ja kutina aiheuttaa aivastelua. Joskus voi esiintyä astman kaltaisia oireita, kuten hengenahdistusta. Siitepölyallergia voi myös pahentaa astmaa. Atooppinen iho ja siitepölyallergia ilmenevät usein samalla henkilöllä ja allergisen iholla saattaa esiintyä nokkosrokon kaltaisia oireita.

Miten siitepölyallergiaa hoidetaan?

Siitepölyallergiassa allergiaa aiheuttavien tekijöiden välttäminen voi olla mahdotonta, joten lääkehoito on yleensä paikallaan. Lääkehoidolla pyritään oireettomuuteen. Siitepölyallergiaa voidaan hoitaa suun kautta otettavilla antihistamiinitableteilla, allergiasilmätipoilla ja nenäsuihkeilla. Eri hoitomuotoja voidaan myös yhdistellä. Apteekista ilman reseptiä saatavat itsehoitolääkkeet ovat tehokkaita allergian hoidossa oikein käytettyinä. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä allergialääkkeen reseptillä, jolla useimpiin lääkkeisiin saa kelakorvauksen. Vaikeammissa oireissa kannattaa keskustella lääkärin kanssa myös siedätyshoidon mahdollisuudesta. Kysy rohkeasti siitepölyallergian hoidosta apteekistasi!

Tablettihoito

Suun kautta otettavat antihistamiinitabletit ja -imeskelytabletit ovat tehokkaita erilaisten allergiaoireiden lievittäjiä ja ne ovatkin siitepölyallergian peruslääkkeitä. Nimensä mukaisesti antihistamiinit vähentävät histamiini -nimisen allergiaa välittävän aineen vaikutusta elimistössä. Antihistamiineilla on harvoin haittoja tai yhteisvaikutuksia muiden lääkeaineiden kanssa. Vanhat antihistamiinit, kuten setiritsiini ja akrivastiini saattavat aiheuttaa väsymystä osalle käyttäjistä. Markkinoilla on myös paljon uusia antihistamiineja, joiden haittavaikutuksena väsymystä esiintyy harvemmin.

Lääkkeelliset nenäsuihkeet

Kortisonipitoiset nenäsuihkeet ovat tehokkain hoito allergisiin nenäoireisiin. Kortisonin ja allergialääkkeen yhdistelmävalmiste vaikuttaa tehokkaasti myös silmäoireisiin. Kortisoni hoitaa nenän tulehdustilaa muun muassa estämällä allergiaa aiheuttavien välittäjäaineiden vapautumista. Kortisonisuihkeiden vaikutus alkaa muutaman päivän kuluttua lääkkeen aloittamisesta, joten ne on hyvä aloittaa jo ennen allergiakauden alkua ja jatkaa säännöllistä hoitoa koko kauden ajan.

Jos nenän tukkoisuus ja limaisuus on ehtinyt kovin hankalaksi, voi aluksi käyttää lyhyen flunssaan tarkoitetun nenäsuihkekuurin. Tukkoisen nenän avaamiseen tarkoitetut nenäsuihkeet ja -tipat supistavat nenän limakalvon verisuonia ja siten vähentävät tukkoisuutta. Niitä ei kuitenkaan koskaan saa käyttää pakkauksessa mainittua enimmäisaikaa pidempään, koska ne aiheuttavat tottumusta.

Allergisten nenäoireiden hoitoon on saatavilla myös antihistamiinia sisältäviä nenäsuihkeita.  Antihistamiinisuihkeet ovat nopeavaikutteisia ja sopivat akuutteihin oireisiin.

Lääkkeellisten nenäsuihkeiden yleisenä haittavaikutuksena on nenän limakalvojen kuivuminen. Kuiva limakalvo puolestaan altistaa tulehduksille. Allergikon onkin syytä käyttää nenän kosteutushoitoja siitepölykauden ulkopuolellakin. Kosteuttavat suolavesi- ja öljypohjaiset suihkeet sekä A-vitamiinia sisältävät suihkeet kosteuttavat, hoitavat ja ravitsevat nenän limakalvoja vähentäen ja ennaltaehkäisten tulehdusoireita. Niitä voi käyttää yhdessä lääkesuihkeiden kanssa, mutta annostelu tapahtuu erillään toisistaan vähintään tunnin aikaerolla ja lääkesuihke annostellaan ensin.

Silmätipat

Allergisiin silmäoireisin on saatavilla paikallisesti annosteltavia silmätippoja pulloissa tai säilöntäaineettomissa kertakäyttöpipeteissä. Kertakäyttöpipetistä annostellaan molempiin silmiin, jonka jälkeen pipetti hävitetään. Natriumkromoglikaattia sisältävien silmätippojen täysi teho saavutetaan parin päivän käytön jälkeen, joten lääkitys on parasta aloittaa jo ennen allergiakautta ja sitä tulee jatkaa säännöllisesti koko kauden ajan. Antihistamiinisilmätipat sopivat paremmin akuutteihin silmäoireisiin, sillä niiden vaikutus alkaa heti. Jos silmät kuivuvat, voidaan näiden rinnalla käyttää tarvittaessa kosteuttavia silmätippoja.

Miten lasten siitepölyallergiaa hoidetaan?

Lasten allergiaoireissa kannattaa herkästi hakeutua lääkärin vastaanotolle tarkempiin tutkimuksiin. Alle 2-vuotiailla siitepölyallergia on harvinaista. Yli 2-vuotiaille lapsille on saatavilla ilman reseptiä antihistamiineja tippoina ja liuoksina. Setiritsiinivalmisteita tabletteina voidaan käyttää yli 6-vuotialle. Allergiasilmätipat itsehoitolääkkeenä sopivat käytettäviksi yli 4-vuotiaille lapsille. Kortisonipitoiset nenäsuihkeet vaativat lapsilla aina lääkärin reseptin.

Mitä lääkkeettömiä hoitoja siitepölyallergiaan on saatavilla?

Limakalvohuuhtelu suolavettä sisältävällä huuhtelukannulla (Sarvikuono) tai nenän huuhteluun tarkoitetut merivesisuihkeet huuhtelevat nenäontelon limakalvoja tehokkaasti allergeeneista, liiasta eritteestä ja karstasta. Nenä on hyvä huuhdella ennen lääkkeellisen nenäsuihkeen ottamista, jotta ylimääräiset eritteet eivät ole estämässä lääkkeen imeytymistä.

Apteekin valikoimista löytyy myös lääkkeettömiä, allergiaan tarkoitettuja nenäsuihkeita. Nämä muodostavat nenän limakalvolle allergeeneilta suojaavan kalvon.

Voiko siitepölyallergiaa ennaltaehkäistä?

Siitepölyallergian puhkeamiseen ei todennäköisesti ole olemassa ennaltaehkäiseviä keinoja. Allergia on osittain periytyvä taipumus, mutta elimistön immuunipuolustusta voi kehittää esimerkiksi oleilemassa paljon luonnossa. Kun elimistö tottuu monipuolisesti luonnon bakteereihin, se ei reagoi niin herkästi ärsykkeisiin allergisilla oireilla.

Allergiaa aiheuttavia tekijöitä tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä välttämään, mutta siitepölykaudella tämä voi olla hankalaa. Sisäilman siitepölyhiukkasia voi vähentää kotona hyvällä perussiivouksella. Siitepölyaikana tekstiilejä ei kannata kuivata tai tuulettaa ulkona. Ulkoilulle parasta aikaa ovat aikainen aamu ja myöhäinen ilta, jolloin siitepölyä on ilmassa vähiten. Hiuksiin tarttunut siitepöly kannattaa pestä pois ennen nukkumaanmenoa. Jos pujo aiheuttaa oireita, niin ne on hyvä kitkeä juurineen pois pihasta ennen kukkimista.

Milloin siitepölyallergian takia pitäisi hakeutua lääkäriin?

Allergiaoireisen on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle, mikäli oireita ei saada riittävästi lievitettyä itsehoidolla ja jos oireita esiintyy ympäri vuoden. Oireisiin liittyvä yskä ja hengenahdistus voivat olla merkkejä astmasta.  Voimakas silmän rähmiminen, näön heikentyminen, silmäkipu ja toispuoleiset silmäoireet vaativat myös lääkärin arviota. Lasten kohdalla allergian syyn selvittämiseen ja hoitoon tarvitaan aina lääkärin asiantuntemusta.

 

Lähteet

Terveysportti 2022

Duodecim lääketietokanta