Aurinkovoide

Mitä auringon UV-säteet ovat?

Auringon UV- eli ultraviolettisäteily on näkymätöntä säteilyä, jolla on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. UV-säteistä maan pinnalle päätyvät UVA- ja UVB-säteet. UVC-säteet suodattuvat kokonaan ilmakehässä. Viime vuosina on alettu puhua myös HEV-säteistä (High Energy Visible light) eli sinisestä valosta, jota saadaan auringon lisäksi elektronisista laitteista, kuten kännyköistä ja tietokoneen ruuduista. Maahan päätyvän UVB-säteilyn määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä otsonikerroksen ohennuttua. Ilmakehä ei juurikaan vaimenna UVA-säteiden määrää.

Mikä vaikuttaa UV-säteilyn määrään?

UV-säteilyn määrään vaikuttavia tekijöitä on monia. Vuodenajoista kesällä säteilyä on luonnollisesti eniten, kun aurinko on korkealla. Lumi ja hiekka heijastavat tehokkaasti UV-säteilyä, joten keväthangilla ja rannalla suojautuminen on erityisen tärkeää. Makuuasennossa UV-altistus on korkeampi kuin pystyasennossa.

Korkeilla paikoilla sekä alavilla alueilla, kuten vesillä, rannoilla, pelloilla, soilla ja tuntureissa UV-altistus lisääntyy. UV-säteily läpäisee myös pilvet sekä veden, joten ihon palaminen on mahdollista myös pilvisenä päivänä ja uidessa. Ohuesta pilvestä pääsee läpi jopa 90 % UV-säteilystä ja kirkkaassa vedessä UV-säteistä on puolen metrin syvyydessä jäljellä vielä 40 %. Myös varjossa UV-säteistä on jäljellä noin puolet. Varjossakin voi siis ruskettua ja palaa!

Mitä UV-indeksi tarkoittaa?

UV-indeksillä kuvataan auringon UV-säteilyn voimakkuutta asteikolla 0–20. Indeksin suuruuteen vaikuttavat sijainti maapallolla, vuorokauden- ja vuodenaika sekä pilvisyys ja otsonin määrä ilmakehässä. Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelusta saa ajankohtaista tietoa UV-säteilyn voimakkuudesta paikkakunnittain ja kansainvälisestikin. Auringolta suojautumista tarvitaan, kun UV-indeksin arvo on vähintään 3. Suomen olosuhteissa UV-indeksi kohoaa keskikesällä ja pilvettömällä säällä Etelä-Suomessa noin tasolle 5–7 ja Pohjois-Suomessa tasolle 4–5. Lukuarvon 6 ylittävät UV-indeksiarvot luetaan erittäin voimakkaaksi säteilyksi.

Miten säteily vaikuttaa ihmiseen?

Ihon ruskettuminen on ihon suojakeino auringon säteitä vastaan. On kuitenkin muistettava, että rusketus antaa vain minimaalisen suojan verrattuna aurinkovoiteisiin ja suojautumiseen vaatetuksella. Ihon palaminen ei paranna sen auringonsietoa, päinvastoin. Liiallisen aurinkoaltistuksen pitkäaikaishaitat tulevat esiin vasta vuosien kuluttua.

UVA-säteet ruskettavat ihon pintasolukkoa lyhytkestoisesti. Säteet tunkeutuvat myös syvälle ihoon ja liiallisina määrinä aiheuttavat ihon ennenaikaista ikääntymistä (muistisääntönä A = Ageing). Iho kuivuu ja ohenee, muuttuu karheammaksi ja ihoon tulee värimuutoksia (pysyvät kesakot). UVA-säteet lisäävät myös syöpäriskiä.

UVB-säteet vaikuttavat ihon pintaosissa lisäten pintasolukon määrää paksuntaen ihoa ja muodostaen uutta pigmenttiä, melaniinia.  UVB-säteet aiheuttavat myös ihon palamisen (muistisääntönä B = Burn). Rusketus ja paksuuntunut iho suojaavat UV-säteilyn haitoilta, mutta lisäävät riskiä ihosyöpään. UV-säteily aiheuttaa muutoksia solujen DNA:ssa ja ruskettunut iho on aina merkki ihovauriosta, niin kauniilta kuin se ehkä näyttääkin.

HEV-säteet eli sininen valo vaikuttaa UV-säteiden lailla ja aiheuttaa ihoon ryppyjä, epätasaisuutta ja pigmenttimuutoksia. HEV-säteille altistumme myös ilman auringossa oleilua.

UV-säteet vaikuttavat myös silmiin. Pitkäaikainen altistuminen auringon säteille aiheuttaa silmän mykiöön samentumia ja voi aikaistaa kaihin kehittymistä. Silmän pohjaan tunkeutuessaan säteily rappeuttaa verkkokalvon soluja. Silmät ovatkin tärkeää suojata lierillä, lipalla tai aurinkolaseilla. Hyvät aurinkolasit suodattavat säteitä tehokkaasti.

UV-säteillä on myös hyviä vaikutuksia. UVB-säteet käynnistävät ihon D3-vitamiinin tuotannon, mutta liiallisuuksiin ei D-vitamiinin hankinnassa auringon kautta kannata mennä.  Jo 15 minuutin auringossa oleilu kesäaikaan riittää käynnistämään tuotannon. UV-säteilyä käytetään myös joidenkin sairauksien, kuten atooppisen ihottuman ja psoriaasin hoidossa. UV-säteily pahentaa muun muassa ruusufinnin, punahukan ja huuliherpeksen oireita sekä voi aiheuttaa valoihottumaa yksinään tai tiettyjen lääkkeiden kanssa yhteisvaikutuksena.

Mikä altistaa auringossa palamiselle?

Ihon auringon sietokykyyn vaikuttaa muun muassa ihotyyppi. Hyvin vaaleilla, punahiuksisilla ja pisamiin taipuvaisilla iho palaa kaikkein herkimmin. Ihosyövälle altistaa palamisherkkyyden lisäksi suvussa esiintyvä ihosyöpä ja ihon runsasluomisuus. Luomia ja uusia ihomuutoksia kannattaakin siis seurata aktiivisesti, myös muiden kuin herkästi palavien henkilöiden.

Lapset ovat aikuisia herkempiä liiallisen auringon UV-säteilyn haitoille. Ihon palaminen lapsena jättää ihon muistiin elinikäiset jäljet ja lisää syöpäriskiä myöhemmin tulevaisuudessa.

Tietyt lääkkeet voivat myös herkistää ihoa auringossa palamiselle tai valoihottumille. Auringolle herkistäviä lääkkeitä löytyy muun muassa antibioottien, sydän- ja verenpainelääkkeiden, aknelääkkeiden ja paikallisesti käytettävien tulehduskipulääkegeelien ryhmistä.

Miten aurinkovoidetta käytetään oikein?

Riittävän suojakertoimen omaava aurinkovoide levitetään iholle noin puoli tuntia ennen auringolle altistumista, jotta aurinkovoide ehtii imeytyä. Aurinkorasva levitetään kaikkialle auringolle altistuville ihoalueille korvanlehtiä ja huulia unohtamatta. Riittävän suojakertoiminen saavuttamiseksi voidetta tulee levittää riittävästi. Riittävä määrä aurinkovoidetta aikuisen iholle on noin 30 millilitraa (pari ruokalusikallista), joista kasvoille noin teelusikallisen verran. Pitempiä aikoja auringossa oleskellessa aurinkovoidetta lisätään vähintään 2 tunnin välein sekä aina uinnin tai peseytymisen jälkeen. Rannalla ja uidessa valitaan vedenkestävä aurinkovoide. Aurinkorasva pestään aina pois auringossa oleskelun päätyttyä. Pesun jälkeen iholle kannattaa levittää kosteusvoidetta tai After sun -tuotetta, joka kosteuttaa ja rauhoittaa ihoa sekä lisää rusketuksen pysyvyyttä.

Aurinkovoide säilytetään huoneenlämmössä. Älä käytä enää edelliskesänä avattuja aurinkosuojatuotteita vaan hanki uudet. Näin saat aurinkosuojastasi parhaan mahdollisen hyödyn.

Estääkö aurinkovoide ruskettumisen?

Aurinkovoide ei estä ruskettumista, mutta ruskettuminen tapahtuu hitaammin. Aurinkorasva voi oikein käytettynä estää ihon palamisen, mutta ei kuitenkaan täysin estä UV-säteilyn haitallisia vaikutuksia ihoon. Huomioithan, että iho voi palaa aurinkovoiteen käytöstä huolimatta!

Voinko suojautua auringolta muuten, kuin aurinkovoiteella?

Auringolta suojautumisessa tärkeintä on vaatetus. Pitkähihaiset ja -lahkeiset, löysät ja ilmavat vaatteet tuntuvat mukavilta helteessäkin. Pään suojaksi kannattaa valita leveälierinen hattu. On huomioitava, että aurinko voi polttaa päänahkan, vaikka hiuksia olisikin paksusti. Aurinkolasien lisäksi lierihattu suojaa myös silmiä. Voimakasta auringonvaloa tulee välttää UV-indeksin ollessa suurimmillaan kello 11–15 ja viettää tämä aika sisätiloissa tai varjossa. Muutenkin auringossa kannattaa oleskella vain lyhyitä aikoja kerrallaan, jos mahdollista.

Lämpiminä päivinä on muistettava myös juoda riittävästi, koska iho haihduttaa paljon nestettä. Liian vähäinen nesteiden nauttimine aiheuttaa elimistössä kuivumistilan, jonka oireita ovat muun muassa janon tunne, päänsärky, huonovointisuus ja virtsamäärien väheneminen. Elimistön kuivuminen on erityisen haitallista iäkkäille ja pienille lapsille.

Miten suojaan lasta auringolta?

Lapsen ihon palamista on syytä välttää kaikin mahdollisin keinoin, sillä iho muistaa auringon säteiden aiheuttamat vauriot läpi elämän ja voi altistaa esimerkiksi ihosyövälle myöhemmässä elämässä. Vauvojen ja pikkulasten ihoa ei saa altistaa voimakkaalle auringonvalolle. Pienen lapsen kanssa kannattaa pysytellä varjossa ja suojata iho ensisijaisesti vaatetuksella, rattaiden kuomulla tai päivävarjolla, silmien suojausta aurinkolaseilla unohtamatta. Jos aurinkovoidetta käytetään, valitse lapsille sopiva tuote. Huolehdi myös riittävästä nesteytyksestä ja ettei lämpötila esimerkiksi vaunuissa tai autossa nouse liian korkeaksi.

Leikki-ikäisiäkään lapsia ei pitäisi viedä suoraan auringonpaisteeseen klo 11–15 välisenä aikana. Leikkipaikaksi kannattaa valita varjoinen alue ja käyttää kasvoja ja niskaa suojaavaa päähinettä ja aurinkolaseja. Rantaleikkeihin suositellaan pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita ja uimapukuja ja paljaille ihoalueille aurinkovoidetta vähintään 50 suojakertoimella. Ensisijaisesti kannattaa valita aurinkovoide, jossa on fysikaalinen aurinkosuoja (sisältää titaania tai sinkkiä), joka heijastaa auringonsäteet iholta pois.

Miksi After sun -voidetta kannattaa käyttää?

After sun -voiteet viilentävät ja rauhoittavat ihoa auringossa oleilun jälkeen. Tuotteiden sisällöstä löytyy useimmiten muun muassa ihoa rauhoittavaa pantenolia ja aloe veraa, kosteuttavia aineosia sekä antioksidantteja. Antioksidantit vähentävät UV-säteiden aiheuttamaa ihon ennenaikaista vanhenemista. Kesän ajalta mahdollisesti yli jääneen after sun -tuotteen voi käyttää syksyn ja talven mittaan normaalisti kosteusvoiteena.

Mitä teen, jos saan auringonpolttaman?

Auringonpolttama on ihovaurio, palovamma, joka on pahimmillaan yleensä 12–24 tunnin kulutta auringossa oleilun loputtua. Se voi oireilla lievänä punoituksena, mutta pahimmillaan aiheuttaa iholle erittäin kivuliaan, tulipunaisen ja turvonneen ja jopa rakkulaisen vamman. Palanutta aluetta viilennetään suihkuttamalla viileällä vedellä tai hautomalla esimerkiksi viileään veteen kastetulla pyyhkeellä.

Lieviin punoituksiin voi riittää After sun -voide tai perusvoide, jota on pidetty jääkaapissa. Dermokosmetiikkasarjojen lähdevedet rauhoittavat myös ihoa. Pahemmin palaneille alueille kannattaa ottaa avuksi mieto kortisonivoide tai kortisonin ja dekspantenolin yhdistelmävoide (Pantyson®) sekä tarvittaessa suun kautta otettava tulehduskipulääke, joka lievittää kipua ja kirvelyä. Lääkäriin on syytä hakeutua, jos palanut alue on laaja ja rakkulainen tai oireisiin liittyy pahoinvointia, kuumetta ja päänsärkyä.

Auringonpolttaman yhteydessä on huolehdittava riittävästä nesteytyksestä. Jatkossa iho on suojattava vaatteilla, kunnes se on täysin parantunut. Ihon hoitamisesta ja kosteuttamisesta huolehditaan esimerkiksi hoitavilla perusvoiteilla tai dekspantenolia sisältävillä voiteilla.

Miten valitsen aurinkovoiteen?

Hyvän aurinkovoide ehkäisee ihon palamista.  Aurinkovoiteen suojakerroin on vähintään 30, mieluummin 50 sekä antaa suojan sekä UVA- että UVB-säteitä vastaan. Aurinkotuotteiden merkinnät SK (suojakerroin) tai SPF (Sun Protection Factor) kertovat tuotteen UVB-suojan määrän. UVA-suojan määrän tulee olla vähintään 1/3 UVB-suojan määrästä. Aurinkovoiteen UVA-suoja on merkitty UVA-kuvakkeella. Huomioithan, että ilmoitettu suojakerroin saavutetaan iholle vain, jos tuotetta käytetään riittävästi ja sitä lisätään tarpeeksi usein.

Aikuisille suunnatuissa aurinkovoiteissa aurinkofiltterit ovat kemiallisia, eli ne imeytyvät ihoon ja estävät UV-säteilyn vaikutuksia absorboimalla säteilyn. Pienten lasten aurinkovoiteissa filtterit ovat fysikaalisia. Fysikaaliset aurinkosuojat eivät imeydy ihoon, vaan heijastavat säteet iholta pois. Osassa aurinkovoiteita voi olla yhdistettynä sekä kemiallisia että fysikaalisia filttereitä.

Apteekkikosmetiikkasarjojen aurinkovoidevalikoimista löytyy vaihtoehtoja kaikille ihotyypeille pienistä lapsista aikuisiin. Osa tuotteista sopii koko vartalolle ja koko perheelle. Kasvoille tarkoitetut aurinkovoiteet ovat usein koostumukseltaan kevyempiä tai mattapinnan jättäviä. Rantaleikkeihin ja urheiluun kannattaa valita veden-, hikoilun ja hiekankestävä vaihtoehto. Herkästi palaville ihoalueille ja aurinkosuojan nopeaan lisäämiseen kannattaa pitää mukana aurinkovoidepuikkoa. Ethän unohda suojata myöskään huulia, silmänympärysihoa ja päänahkaa!

Aurinkovoidemarkkinat ovat huomioineet myös ympäristöystävällisyyden. Pakkaukset ovat entistä ekologisempia ja tuotekoostumusten suunnittelussa on huomioitu kuormitus luonnolle ja erityisesti vesistöille.

Kysy rohkeasti aurinkovoiteen valinnasta apteekistasi!

 

Lähteet

Terveysportti 2022

Säteilyturvakeskus

Ilmatieteen laitos

Suomen syöpäyhdistys