Närästys ja närästyksen hoito

Mitä närästys on?

Närästys on yleinen ja elämänlaatua heikentävä vaiva, josta kärsii viikoittain jopa useampi kuin joka kymmenes ihminen. Närästyksellä tarkoitetaan kipua ja epämiellyttävää tuntemusta ylävatsalla rintalastan alapuolella tai takana. Kipu voi olla esimerkiksi epämääräistä jomotusta, kirvelyä tai polttavaa tunnetta. Oireisiin liittyy happaman mahanesteen nousua ruokatorveen (refluksi) ja nieluun asti. Joskus kipu voi säteillä kaulallekin, mutta tällöin on aina muistettava sydänperäisen kivun mahdollisuus. 

Närästykseen taipuvaisilla oireita esiintyy tavallisesti ruokailun jälkeen sekä makuuasennossa. Närästystä aiheuttaa esimerkiksi kahvi ja muut kofeiinipitoiset juomat, rasvainen tai mausteinen ruoka, suklaa, happamat mehut ja alkoholi. Tupakointi, ylipaino ja kiristävät vaatteet pahentavat oireita. Oireita voi tulla myös kumarrellessa tai nostaessa painavia taakkoja. Raskauden loppuvaiheessa närästys on yleistä, kun kasvava sikiö painaa äidin mahalaukkua ylöspäin ja hapanta mahansisältöä pääsee helpommin ruokatorveen. Refluksitaudista puhutaan, jos närästys on pitkäkestoista tai toistuvaa. 

Mistä närästys johtuu?

Närästyksessä hapanta mahanestettä joutuu syystä tai toisesta ruokatorveen, minne se ei kuulu. Ruokatorven limakalvo ei kestä vatsahappoja ja oireilee kivulla. Pitkäkestoisissa tai toistuvissa oireissa hapan mahaneste alkaa vaurioittaa ruokatorven limakalvoa ja voi saada aikaan haavaumia. 

Miten närästystä hoidetaan?

Närästyksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn sopivat samat lääkkeettömät keinot: oireita aiheuttavien ruoka- ja nautintoaineiden välttäminen sekä painonhallinta. Ateriakoot kannattaa pitää pieninä ja välttää suurten aterioiden syömistä pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.  Tarvittaessa sängynpäätyä voi kohottaa, jolloin hapan mahansisältö ei pääse nousemaan ruokatorveen makuuasennossa niin helposti.
Närästyksen hoitoon on saatavilla apteekista ilman reseptiä sekä lyhytvaikutteisia että pitkävaikutteisia närästyslääkkeitä. Antasidit, sukralfaatti ja alginaatti kuuluvat lyhytvaikutteisiin närästyslääkkeisiin ja näitä voidaan ottaa tarvittaessa useita kertoja päivässä. Antasidit neutraloivat mahahappoa, sukralfaatti tekee suojaavan kalvon mahalaukkuun ja alginaatti suojaavan vaahtokerroksen mahansisällön pinnalle. Pitkävaikutteiset närästyslääkkeet, joita ovat H2-reseptorin salpaaja famotidiini ja PPI-lääkkeet eli protonipumpun estäjät, jotka vähentävät mahahapon eritystä vuorokauden ympäri. Pitkävaikutteisia närästyslääkkeitä käytetään tarvittaessa tai lyhyinä kuureina. 

Milloin närästyksen takia pitäisi hakeutua lääkäriin?

Närästyksen pitkittyessä oireiden syy pitää selvittää. Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos oireita ei saada hallintaan itsehoidon keinoin, oireet pahenevat tai niitä esiintyy usein.  Närästysoireet ensimmäistä kertaa yli 50-vuotiaalla, liikuntaan liittyvä närästys, närästyksen lisänä muut vatsaoireet, rintaan tai selkään säteilevä kipu, nielemisvaikeudet, laihtuminen, pahoinvointi ja oksentelu ovat hälyttäviä oireita, jotka vaativat lääkärin tutkimuksia. 

Lähteet

Terveysportti 2022
Terveyskylä (www.terveyskyla.fi/vatsatalo )
Käypä hoito suositus: Ylävatsavaivat ja refluksioireet