Oksennustauti

Mistä oksennustauti johtuu?

Oksennustauti johtuu yleensä bakteereista tai viruksista, joita joutuu elimistöön suun kautta käsien, ruuan, juoman tai uimaveden välityksellä. Oireet alkavat nopeasti, noin 12–48 tunnin kuluttua altistumisesta. Tavallisia ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita ovat salmonellat, kampylobakteerit ja yersiniat. Norovirus ja rotavirus ovat yleisiä ja rajujakin oireita aiheuttavia oksennustaudin aiheuttajia. Norovirusepidemioita esiintyy ajoittain kouluissa, sairaaloissa, hotelleissa ja kylpylöissä. Noro- ja rotavirus tarttuvat myös pintojen välityksellä ja henkilöltä toiselle. Nykyisin rotavirusrokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan 6–31 viikon ikäisille pikkulapsille. 

Oksentelu ilman bakteeri- tai virusinfektiota voi liittyä myös lääkkeiden käyttöön, raskauteen ja moniin sairauksiin, joista osa vaatii sairaalahoitoa. Lääkkeistä pahoinvointia ja oksentelua voivat aiheuttaa esimerkiksi solunsalpaajat, opioidit ja mikrobilääkkeet. Oksentelua voi liittyä migreenipäänsärkyyn, huimaukseen, matkapahoinvointiin, stressiin ja joihinkin mielenterveyshäiriöihin. Näihin liittyvä oksentelu ei vaadi välitöntä sairaalahoitoa. Sen sijaan kiireellistä hoitoa tarvitaan, jos oksentelun syynä on esimerkiksi aivoverenkierron häiriö, aivokalvon tulehdus, mahahaava, suolitukos tai sepsis eli verenmyrkytys. 

Miten oksennustautia hoidetaan?

Oksennustauti paranee yleensä itsekseen muutamassa päivässä. Oksennustaudin hoidossa oleellista on lepo ja nesteytys. Kotona lepäily on parasta hoitoa, mikäli yleisvointi sen sallii. Kiinteää ruokaa kannattaa vältellä, eikä sitä varmasti tee mielikään syödä. Nesteitä tulisi nauttia pienissä erissä pahoinvoinnista huolimatta. Hyviä juomia ovat esimerkiksi vesi, nesteytysjuomat, mehukeitot ja laimeat mehut. Nesteytysjuomat sisältävät elektrolyyttejä eli suoloja ja sokereita, joita elimistö menettää oksennellessa. Riittävästä nesteytyksestä on huolehdittava erityisesti lasten ja vanhusten kohdalla, sillä lapset eivät osaa itse huolehtia nesteytyksestä, ja vanhuksilla luontainen janontunne on yleensä heikentynyt. Erilaisia nesteytysjuomia voi ostaa apteekista ilman reseptiä.

Oksennustaudin leviämisen välttämiseksi on huolehdittava hyvästä käsihygieniasta. Oksennustaudin jälkeen päiväkotiin ja kouluun palaamista suositellaan vasta, kun oireet ovat olleet poissa 2 vuorokautta. Aikuisten tilanteessa töihin paluu riippuu työn laadusta. Yleensä töihin voi palata oireiden loppumista seuraavana päivänä, mutta esimerkiksi potilastyöstä kannattaa kysyä neuvoa sairasloman pituudesta työnantajalta.

Voiko oksennustautia ennaltaehkäistä?

Oksennustautia voi ennaltaehkäistä hyvällä käsihygienialla eli pesemällä kädet huolellisesti saippualla ja puhtaalla vedellä. Käsien desinfiointiaineita voi käyttää täydentämään pesua tai yksinään, jos käsien pesumahdollisuutta ei ole. On kuitenkin huomioitava, etteivät desinfektioaineet korvaa huolellista saippuapesua. Kädet pestään etenkin wc-käyntien jälkeen ja aina ennen elintarvikkeiden käsittelyä ja ruokailua. Sairastuneen ei kannata valmistaa ruokaa muille. 

Elintarvikehygienia on tärkeää niin kotimaassa kuin matkustellessakin. Kotimaassa hanavesi on toki turvallista juoda, mutta matkoilla kannattaa suosia pullotettuja juomia ja välttää jääkuutioita, jos ei varmuudella tiedä niihin käytetyn veden alkuperää. Juomaveden voi myös keittää tai puhdistaa kemiallisesti vedenpuhdistustableteilla. Suolistobakteerien riskialueilla kannattaa välttää pakkaamattomia maitotuotteita ja pesemättömiä vihanneksia ja hedelmiä sekä nauttia ruuat kypsennettynä ja kuumana. 

Milloin oksennustaudin takia pitäisi mennä lääkäriin?

Oksentelu ei välttämättä aina johdu oksennustaudista, vaan syynä voi olla jokin vakavampi sairaus. Oksennusten takia on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle mahdollisimman pian, jos oksennusten seassa on verta (kirkasta tai ruskeaa ”vanhaa”, kahvinporomaista verta), oksenteluun liittyy voimakasta päänsärkyä ilman tiedossa olevaa migreeniä tai yleiskunto heikkenee. 
Lasten kohdalla välitöntä yhteydenottoa terveydenhuoltoon vaativia tilanteita ovat lisäksi oksenteluun liittyvä kova vatsakipu tai päänsärky, kuivumisen merkit (vähentynyt virtsantulo, alentunut ihon kimmoisuus, kuiva suu ja huulet), normaalia väsyneempi vointi tai jos lapsella on perussairauksia, kuten diabetes. Vauvojen, taaperoikäisten ja vanhusten oksennellessa on myös herkästi otettava yhteyttä lääkäriin.

Millaisia valmisteita oksennustaudin hoitoon on saatavilla?

Apteekista on saatavilla ilman reseptiä erilaisia nesteytyvalmisteita jauheita tai poretabletteina. Valmisteet sisältävät elektrolyyttejä ja sokereita, joiden pitoisuudet on suunniteltu imeytymisen kannalta optimaaliseksi ja sen vuoksi valmisteet tulee sekoittaa aina ohjeen mukaiseen vesimäärään. Liian suureen tai pieneen vesimäärään sekoitettuna valmis neste ei välttämättä imeydy parhaalla mahdollisella tavalla. 

Nesteytys ratiopharm -poretabletit liukenevat nopeasti veteen ja maistuvat raikkaan sitruunaiselta. Fluid Balans glukoosi-elektrolyytti-juomajauheessa on makuaineena omena. Osmosal® jauhe oraaliliuosta varten on rekisteröity lääkkeeksi ja siinä ei ole makuaineita. Floridral annosjauheet sisältävät glukoosin ja elektrolyyttien lisäksi maitohappobakteereita. Floridralia on markkinoilla kahta makuvaihtoehtoa: Floridral vadelma on makeutettu sukraloosilla ja Floridral Baby banaani ei sisällä keinotekoisia makeutusaineita. Nesteytysjuomia annostellaan potilaan painon mukaan. Annostelutaulukot löytyvät pakkauksista. Juomat maistuvat parhaiten viileinä tai kylminä ja niitä kannattaa nauttia vähitelle pienissä erissä. Oksennustadin ja ripulin lisäksi nesteytysjuomat sopivat nestetasapainon korjaamiseen esimerkiksi urheilijoille, kovasti hikoillessa ja kesähelteillä. 

Lähteet

Terveysportti 2022
Terveyskylä: https://www.terveyskyla.fi/lastentalo 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/rotavirusrokote