Matolääke koiralle

Mitä sisäloisia koirilla esiintyy?

Sisäloiset ovat Suomessa koirilla melko harvinaisia. Yleisimmin suomalaisilla koirilla esiintyviä suolistoloisia ovat suolinkainen, hakamato ja heisimato.

Miten ja mistä sisäloiset tarttuvat?

Koira voi saada sisäloistartunnan joko suoraan juomalla vettä luonnosta, syömällä maaperää tai muiden eläinten ulosteita tai välillisesti syömällä muita eläimiä. Koirien ulosteiden kerääminen onkin tärkeää myös loisten leviämisen ehkäisyn kannalta, sillä ulosteiden mukana maaperään joutuneet loisten munat voivat odottaa jopa vuosikausia uutta isäntää ja leviämistään sitä kautta. Koiranpennut saavat suolinkaistartunnan emältään jo kohdussa istukan kautta tai syntymän jälkeen imetyksen kautta.

Kaupunkikoirilla riski sisäloisten tarttumiseen on suurinta koirapuistoissa

Miksi koiran madottaminen on tärkeää?

Hoitamattomana sisäloiset voivat aiheuttaa vakavia oireita ja jopa kuoleman varsinkin pennuille. Sisäloistartunta heikentää koiran turkin kuntoa, aiheuttaa vatsaoireita, yskää ja selittämättömiä tulehduksia. Koiran turkki voi olla kuiva, kiilloton ja takkuinen. Vatsa voi turvota ja koiralla saattaa esiintyä ripulia ja epämääräistä oksentelua.

Kuinka usein koira pitäisi madottaa?

Aikuisella, perheen ainoalla koiralla madotus tulisi tehdä ulostenäytteiden mukaisesti tarvittaessa, koska vastustuskykyä sisäloisia vastaan on yleensä muodostunut. Näin vältytään turhalta lääkitsemiseltä ja vastustuskykyisten loiskantojen muodostumiselta. Ulostetutkimuksia tekevät eläinlääkäriasemat. Loishäätöön ei ole tarvetta, jos ulostenäytteissä ei todeta sisäloisia. Rutiininomaisesta, esimerkiksi 2 kertaa vuodessa tapahtuvasta madottamisesta tulisi siis pyrkiä eroon. Jotkut koirat voivat kuitenkin tarvita sisäloishäätöä huomattavasti useamminkin. Eläinlääkäri on paras asiantuntija arvioimaan koiran sisäloishäädön yksilöllisen tarpeen.

Koira madotetaan 1–2 viikkoa ennen rokotusta. Rokotteesta saadaan paras teho, kun sisäloiset eivät ole heikentämässä koiran vastustuskykyä.

Koiran madotus eri elämäntilanteissa?

Koiran madotuksessa erityisiä vaiheita ovat nartun tiineysaika ja pentuaika. Metsästävät koirat ja ulkomailla matkustavat koirat vaativat madotuksen suhteen myös erityishuomionsa.

Milloin tiineet koirat madotetaan?

Tiineiden narttujen madottaminen on tärkeää, etteivät emon suolinkaiset pääsisi vaeltamaan kohdussa istukan kautta pentuihin. Matolääkkeet eivät tehoa emon elimistöön koteloituneihin suolinkaistoukkiin, vaan ainoastaan suolistossa oleviin täysikasvuisiin matoihin. Toukat varttuvat aktiivisiksi madoiksi noin 40. tiineysvuorokauden tienoilla ja voivat siirtyä istukan kautta koiranpentusikiöiden maksaan. Emokoira madotetaan tämän vuoksi ennen astutusta, tiineyden aikana tiineyspäivinä 35 ja 51 sekä useita kertoja pentujen syntymän jälkeen. Emo voidaan madottaa myös 40. tiineyspäivän jälkeen päivittäin koko lopputiineyden ajan ja lisäksi kahden viikon ajan pentujen synnyttyä. Lisäksi koiraemo madotetaan vielä yhtä aikaa pentujen kanssa 2 viikon välein. Matolääkkeistä Axilur® on sopiva valmiste tiineyden aikana ja pentujen syntymän jälkeen.

Milloin koiranpennun madotus pitäisi aloittaa?

Koiranpennun madotus aloitetaan 2 viikon iässä ja sitä jatketaan 2 viikon välein aina 12 viikon ikään asti. Tämän jälkeen seuraava madotus tehdään 15 viikon iässä ennen rokotusta. Jatkossa madotukset toteutetaan ulostenäytteiden tai riskiarvion perusteella.

Miten metsästävät koirat madotetaan?

Metsästyskoirat saavat tavallisia kotikoiria helpommin sisäloistartunnan, sillä ne pääsevät liikkumaan luonnossa vapaammin ja samalla syömään esimerkiksi loisia sisältäviä haaskoja. Metsästäviltä koirilta tutkitaan ulostenäytteet ennen ja jälkeen metsästyskauden sekä tarvittaessa useammin. Sisäloislääkitys toteutetaan ulostenäytteiden tulosten sen mukaisesti. Mikäli sisäloisia tai niiden munia ei löydy, ei lääkitystäkään tarvita.

Miten ulkomaille matkustavat koirat madotetaan?

Ulkomailla matkustavat koirat tarvitsevat pratsikvantelia sisältävän sisäloislääkityksen heisimatoihin kuuluvaa ekinokokkia vastaan koko matkustuksen ajan. Matkustussäädöksistä tarkat tiedot löytyvät Ruokaviraston sivuilta:

https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuonti-ja-vienti/eu-maat-norja-ja-sveitsi/elaimet/koirat-kissat-ja-fretit/

Voivatko koiran sisäloiset tarttua ihmiseen?

Suolinkaistartunta koirasta ihmiseen on mahdollista, jos suolinkaisen munia pääsee ihmisen elimistöön suun kautta. Tartuntoja esiintyy lähinnä lapsilla ja oireena ilmenee kuumetta, yskää ja jopa keuhkokuumetta. Toukat voivat myös vaeltaa silmään aiheuttaen kovaa silmäkipua ja pahimmillaan näön menetystä.

Miten koiran sisäloisia voi ennaltaehkäistä?

Koiran sisäloisia voi parhaiten ennaltaehkäistä hyvällä hygienialla. Puhdista ja pese koiran makuualustat säännöllisesti sekä huolehdi säännöllisestä madotuksesta. Näillä toimenpiteillä voit ehkäistä myös loisten tarttumista ihmisiin.

Millaisia matolääkkeitä koirille on saatavilla?

Apteekista on saatavilla koirille matolääkkeitä usealta eri valmistajalta ja eri käyttötarkoituksiin. Matolääkkeet ovat joko tabletteja, purutabletteja, rakeita, oraalipastoja tai -suspensioita. Matolääkkeen valinnassa huomioidaan koiran ikä ja paino sekä elämäntilanne.

Laajakirjoisia, pratsikvantelia sisältäviä matolääkkeitä ovat Cazitel®, Dolpac®, Veloxa®, Dronbits® ja Anthelmin® -valmisteet. Pratsikvanteli tehoaa myös ekinokokkeihin ja nämä valmisteet sopivat ulkomaille matkustaville koirille sekä niille, jotka syövät esimerkiksi lintuja, jyrsijöitä tai metsästyksessä saaliin sisäelimiä.

Suolinkaisiin ja hakamatoihin tehoavia valmisteita ovat Canex® ja Welpan®.

Suolinkaisiin, hakamatoihin ja heisimatoihin tehoavat Flubenol® ja Axilur®.

Koirien leveän heisimadon eli lapamadon hoitoon käytetään Droncit®-valmistetta. Koira voi saada lapamadon syömällä raakaa järvikalaa.

Lähteet:

evidensia.fi

lemmikinkotiapteekki.fi

Pharmaca Fennica Veterinaria