Allergialääke

Mitä allergia on?

Allergiassa elimistö reagoi epätarkoituksenmukaisesti ja liian voimakkaasti ympäristössä esiintyviin aineisiin.  Immuunijärjestelmä alkaa tuottaa vasta-aineita jotain ympäristön vaaratonta ainetta kohtaan ja tämän seurauksena soluista alkaa vapautua välittäjäaineita, kuten histamiinia. Välittäjäaineet aiheuttavat tulehdusreaktion elimistön pinnoilla: iholla, hengitysteiden limakalvoilla ja silmien sidekalvoilla. Allergiaoireet (ihottumat, nuha, nenän tukkoisuus ja kutina, hengenahdistus, silmien punoitus, kutina ja vuotaminen) johtuvat tästä tulehdusreaktiosta.

Miten allergialääkkeet toimivat?

Antihistamiinitabletit, -nenäsuihkeet ja -silmätipat sekä natriumkromoglikaattisilmätipat estävät allergisia oireita välittävän histamiinin vapautumista soluista ja siten helpottavat allergisia oireita. Kortisonipitoiset nenäsuihkeet vaikuttavat niin ikään muun muassa välittäjäaineiden vapautumiseen ja korjaavat nenän limakalvon tulehdustilaa.

Miten allergialääkkeitä käytetään?

Allergian hoidossa oleellista on pyrkiä välttämään allergiaa aiheuttavia tekijöitä. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ja lääkehoito onkin silloin paikallaan. Allergian lääkehoidolla pyritään helpottamaan oireita ja saamaan ne kokonaan pois.  Apteekista ilman reseptiä saatavat allergialääkkeet ovat oikein käytettyinä tehokkaita.  Eri hoitomuotoja (antihistamiinitabletit, allergiasilmätipat ja allergianenäsuihkeet) voidaan yhdistellä. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä allergialääkkeitä reseptillä, jolloin lääkkeisiin voi saada kelakorvauksen.

Antihistamiinitabletteja annostellaan yleensä kerran vuorokaudessa muutamaan poikkeusta lukuun ottamatta. Jos antihistamiinitabletit eivät riitä lievittämään nenä- ja silmäoireita riittävästi, voidaan niiden rinnalla käyttää nenään suihkutettavia kortisoni- tai antihistamiinisuihkeita. Kortisonipitoiset nenäsuihkeet lievittävät yleensä myös silmäoireita. Nenäsuihkeita käytetään 1–2 kertaa päivässä. Silmäoireisiin on saatavilla antihistamiini- tai natriumkromoglikaattisilmätippoja, joita annostellaan 2–4 kertaa päivässä valmisteesta riippuen. Tarkista annostelu apteekista tai pakkausselosteesta.

Mitkä ovat allergialääkkeiden haittavaikutukset?

Antihistamiinit ovat yleensä hyvin siedettyjä ja niillä on harvoin yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Haittavaikutuksina voi esiintyä lievää väsymystä, pahoinvointia ja päänsärkyä.

Nenän limakalvojen kuivuminen on kortisonipitoisten nenäsuihkeiden yleinen haittavaikutus. Kuiva nenän limakalvo ei pysty huolehtimaan tehtävistään, kuten allergiaa aiheuttavien tekijöiden poistamisesta ja on myös altis tulehduksille. Kortisonisuihkeiden rinnalla onkin syytä käyttää nenän kosteutushoitoja, kuten suolavesi- ja öljypohjaisia suihkeita tai A-vitamiinia sisältäviä nenäsuihkeita, -tippoja tai -voidetta. Kosteuttavia tuotteita voi käyttää yhdessä lääkesuihkeiden kanssa, mutta ne tulee annostella eri aikaan kuin lääkesuihkeet.

Millaisia allergialääkkeitä on saatavilla?

Antihistamiineja on saatavilla suun kautta otettavina tabletteina, imeskelytabletteina, liuoksina ja tippoina. Imeskelytabletit sopivat esimerkiksi henkilöille, joilla on vaikeuksia niellä tabletteja. Liuokset ja tipat ovat sopivimpia pienille lapsille. Erilaiset allergiasilmätipat ja -nenäsuihkeet lievittävät oireita paikallisesti.

Antihistamiinit suun kautta

Suun kautta otettavat antihistamiinit ovat tehokkaita lievittämään erilaisia allergiaoireita. Antihistamiinit ovatkin peruslääkkeitä allergian hoidossa ja niitä voidaan yhdistää paikallisesti käytettäviin lääkemuotoihin.

Ilman reseptiä saatavia antihistamiineja ovat:

• setiritsiini (Zyrtec®, Histec®, Heinix®, Alzyr®, Cetirizin Ratiopharm®, Cetimax®)
• levosetiritsiini (xyzal®, Levazyr®, Levocetirizin Ratiopharm®)
• loratadiini (Loratadin Actavis®, Loratadin Ratiopharm®
• desloratadiini (Deslox®, Flynise®, Kevenix®)
• akrivastiini (Benadryl®)
• ebastiini (Kestine®, Kestox®)
• feksofenadiini (Telfast®, Fexorin®)

Lääkkeelliset nenäsuihkeet

Allergisiin nenäoireisiin tehokkain hoito ovat kortisonipitoiset nenäsuihkeet. Kortisonin ja allergialääkkeen yhdistelmävalmiste tehoaa hyvin myös silmäoireisiin. Suihkeiden käyttö on hyvä aloittaa jo ennen allergiakauden alkua, sillä niiden teho ei ala heti. Antihistamiinia sisältävät nenäsuihkeet puolestaan sopivat akuutteihin oireisiin, sillä ne ovat nopeavaikutteisia.

Ilman reseptiä saatavia kortisoninenäsuihkeita ovat:

• mometasoni (Mommox®, Mometason Orion®, Momesonex®)
• flutikasoni (Nasofan®, Flixonase®)
• beklometasoni (Beclonasal Aqua®)
• triamsinoloniasetonidi (Nasacort®)

Kortisonin ja allergialääkkeen yhdiselmävalmiste:

• flutikasoni, atselastiini (Dymista®)

Antihistamiininenäsuihkeita:

• atselastiini (Lastin®)
• levokabastiini (Livostin®)

Silmätipat

Allergisiin silmäoireisiin on markkinoilla silmätippoja pulloissa tai säilöntäaineettomissa kertakäyttöpipeteissä, jotka sopivat myös piilolinssien käyttäjille. Kertakäyttöpipetit on tarkoitettu yhteen käyttökertaan ja pipetistä riittää tippoja molempiin silmiin. Natriumkromoglikaattia sisältävien silmätippojen käyttö kannattaa aloittaa jo ennen allergiakauden alkua, sillä täysi teho saavutetaan vasta parin päivän käytön jälkeen. Antihistamiinisilmätipat ovat nopeavaikutteisia, joten ne sopivat akuutteihin silmäoireisiin.

Ilman reseptiä saatavia antihistamiinisilmätippoja ovat:

• levokabastiini (Livostin®)
• ketotifeeni (Zaditen®, Ocufitex®)

Natriumkromoglikaattisilmätippoja:

• natriumkromoglikaatti (Lecrolyn®, Lomudal®)

Millaisia allergialääkkeitä on saatavilla lapsille?

Antihistamiineista setiritsiiniä on saatavilla ilman reseptiä liuoksina ja tippoina yli 2-vuotiaille lapsille. Setiritsiinivalmisteita tabletteina voidaan käyttää yli 6-vuotialle. 6-12-vuotiaille setiritsiinitabletteja annostellaan puoli tablettia kaksi kertaa vuorokaudessa, koska lääkeaineen poistuminen elimistöstä on nopeampaa kuin aikuisilla.

Allergiasilmätippoja voi käyttää itsehoitolääkkeenä yli 4-vuotiaille lapsille. Antihistamiininenäsuihkeista atselastiini sopii yli 6-vuotiaille ja levokabastiini yll 4-vuotiaille. Kortisonipitoiset nenäsuihkeet vaativat lapsilla aina reseptin lääkäriltä.

Lasten allergiaoireissa kannattaa herkästi hakeutua tarkempiin tutkimuksiin lääkärin vastaanotolle esimerkiksi neuvolaan.

 

Lähteet

Terveysportti 2022

Duodecim lääketietokanta

Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia 2019: Antihistamiinit