Yskänlääke - ärsytysyskä

Ärsytysyskä eli kuiva yskä oireilee yleensä on kutittavana tunteena kurkussa. Yskän tehtävänä on poistaa hengitysteistä sinne kuulumatonta materiaalia, kuten limaa. Ärsytysyskän hillitseminen ei siis välttämättä ole tarkoituksenmukaista, ellei se häiritse esimerkiksi yöunta tai työntekoa. Ärsytysyskään käytettävä yskänlääke on niin sanottu antitussiivi eli aine, jonka tarkoitus on vähentää yskimistä.

Ärsytysyskälle on monia syitä. Tavallisimmin yskää esiintyy flunssan yhteydessä. Muita syitä akuutille ärsytysyskälle voivat olla esimerkiksi allergia, kurkunpääntulehdus, hinkuyskä, keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume, poskiontelotulehdus, välikorvantulehdus tai vierasesine hengitysteissä. Virusperäisen flunssan aiheuttama yskä paranee yleensä 1–2 viikossa. Refluksitauti eli happaman mahansisällön joutuminen ruokatorveen sekä jotkut lääkkeet ja pitkäaikaissairaudet, kuten astma ja keuhkoahtaumatauti voivat aiheuttaa pitkittynyttä yskää. Pitkittyneestä yskästä puhutaan, kun yskä kestää yli kolme viikkoa tai yskänjaksoja on toistuvasti.

Lue lisää ärsytysyskästä ja yskän hoidosta >>

Ärsytysyskän hoito

Ärsytysyskää ei tarvitse hoitaa rutiininomaisesti, eivätkä yskänlääkkeet nopeuta paranemista. Vanhan kansan sanonta ”yskä lähtee yskimällä” pitää siis hyvinkin paikkansa. Jos yskänlääkkeitä kuitenkin käytetään yöunta tai työntekoa häiritsevään yskään, ne on tarkoitettu vain tilapäiseen ja lyhytaikaiseen käyttöön. Ärsytysyskään käytettävät yskänlääkkeet ovat niin sanottuja antitussiiveja eli aineita, jotka vaikuttavat aivojen yskänkeskukseen yskänrefleksiä hillitsevästi. Antitussiiveja saa käyttää vain tilanteessa, jossa hengitysteissä ei ole limaa. Limaisessa yskässä yskää tarvitaan liman poistamiseen ja tällöin yskän hillitseminen ei ole tarkoituksenmukaista. On huomioitava, että antitussiivien teho on melko vaatimatonta ja niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä etenkin lapsille ja iäkkäille. 

Lääkkeettömiä ja turvallisia keinoja ärsytysyskän hillitsemiseen ovat esimerkiksi nesteiden juominen ja kurkkupastillien imeskely. Avuksi voi kokeilla myös höyryhengitystä tai vesipiippua, jotka kosteuttavat hengitysteitä. Tutkimusten mukaan hunaja on tehokas rauhoittamaan lasten yskää ja hunajaa voivat toki käyttää aikuisetkin. Hunajaa ei kuitenkaan pidä antaa alle 1-vuotiaille lapsille botulismiriskin vuoksi. Yöunta häiritsevää yskää voi helpottaa kohottamalla sängynpäätyä. Pystymmässä asennossa yskä ei yleensä häiritse niin paljon. Yskimistä provosoivia tekijöitä, kuten tupakointia, kylmää ilmaa ja tarpeetonta puhumista kannattaa välttää.

Lasten yskän hoitoon ei suositella yskänlääkkeitä haittavaikutusten ja huonon tehon vuoksi. Jos nenä on tukkoinen, voi avaavista nenäsuihkeista olla apua myös yskään. Lääkäri voi joskus määrätä keuhkoputkia avaavia hengitettäviä lääkkeitä yskän rauhoittamiseen niin lapsille kuin aikuisillekin. 

Itsehoitoyskänlääkkeistä ei ole todettu olevan merkittävää hyötyä aikuisten yskän hoidossa. Reseptilääkevalikoimassakaan ei enää ole monia yskänlääkevaihtoehtoja, vaan aikuisillakin suositaan yskän hoitoon mieluummin lääkkeettömiä keinoja. Apteekin itsehoitovalikoimissa on vielä muutamia ärsytysyskään käytettäviä yskänlääkkeitä, joiden vaikuttavina aineina ovat guiaifenesiini, dekstrometorfaani, pentoksiveriini tai kodeiini.

Mitkä ovat ärsytysyskään käytettävien yskänlääkkeiden haittavaikutukset?

Ärsytysyskään tarkoitetut yskänlääkkeet vaikuttavat keskushermostoon. Haittavaikutuksina voi esiintyä muun muassa pahoinvointia, oksentelua, huimausta ja päänsärkyä. Muita mahdollisia haittoja ovat rytmihäiriöt, tajunnan häiriöt ja aistiharhat. Yskänlääkkeiden käytössä on huomioitava myös niiden yhteisvaikutukset muiden käytössä olevien lääkkeiden kanssa. 

Lähteet

Terveysportti 2023
Käypä hoito suositus: Itselääkitys. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä 19.4.2016