Flunssa ja flunssan hoito

Flunssan oireet

Flunssan ensioireita ovat tavallisesti kurkkukipu, päänsärky, nenän tukkoisuus, lihaskivut ja joskus kuume. Yleisvointi tuntuu huonolta ja väsyneeltä. Lapsilla kuume voi olla korkeaakin, yli 38,5 astetta. Jonkin ajan kuluttua alkaa yskittää ja nenä vuotaa. Ääni on käheä kurkkukivun ja limaisuuden takia. Yskän tarkoituksena on poistaa limaa hengitysteistä. Flunssaan voi liittyä myös lievää silmien punoitusta. Flunssan oireet paranevat yleensä 1–2 viikossa, mutta yskä voi jatkua kauemminkin.

Joskus flunssaan voi liittyä bakteeriperäisiä jälkitauteja, kuten poskiontelotulehdus, korvatulehdus tai vakavimmillaan keuhkokuume. 

Mikä aiheuttaa flunssaa?

Flunssaa aiheuttavia virustyyppejä tunnetaan satoja. Rinovirukset aiheuttavat noin puolet flunssatapauksista. Muita yleisiä flunssaa aiheuttavia viruksia ovat muun muassa koronavirukset, RS-virus, influenssavirukset ja parainfluenssavirukset. Influenssavirusten aiheuttamat oireet ovat yleensä rajummat kuin tavallisessa flunssassa.

Pelkästään oireiden perusteella ei pystytä päättelemään, mikä virus flunssan oireet on aiheuttanut. Koronaviruspandemian aikana kuluttajien saataville on tullut erilaisia koronatestejä kotikäyttöön. Nykyään saatavilla on myös yhdistelmätestejä, joilla voidaan testata korona-, influessa- ja RS-virusta. 

Miten flunssa tarttuu?

Flunssavirukset leviävät kosketus- ja pisaratartuntana. Kosketustartunta tapahtuu käsien ja pintojen välityksellä, pisaratartunta puolestaan flunssapotilaan yskiessä tai aivastellessa. Tartuttavuus on suurimmillaan oireiden alkupäivinä, sillä nuhaeritteet ja aivastelun seurauksena leviävät pisarat sisältävät paljon viruksia. 

Flunssan hoito

Flunssaan ei ole keksitty parantavaa lääkettä ja flunssa paraneekin yleensä itsestään. Hoito on oireenmukaista. Sairastuneen kannattaa mieluiten lepäillä kotona ja välttää tarpeettomia kontakteja taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Kevyttä liikkumista ja arkiaskareita voi harrastaa voinnin sallimissa rajoissa, mutta raskaammat työt ja urheilut kannattaa jättää väliin. Antibiootteja ei käytetä flunssan hoidossa, sillä ne eivät tehoa virusten aiheuttamiin sairauksiin.

Kipua ja kuumetta voidaan lievittää parasetamolilla ja tulehduskipulääkkeillä. Aikuisille soveltuvia tulehduskipulääkkeitä ovat ibuprofeeni, ketoprofeeni ja asetyylisalisyylihappo. Lapsille käytetään itsehoidossa tulehduskipulääkkeistä ainoastaan ibuprofeenia. Tulehduskipulääke ja parasetamoli soveltuvat myös yhtä aikaa käytettäviksi niin aikuisille kuin lapsillekin. Huomioi kuitenkin lääkkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset muiden lääkitysten kanssa. Kysy neuvoa yhteisvaikutuksista apteekista.

Kurkkukivun lievitykseen sopivat imeskelytabletit, jotka desinfioivat tai puuduttavat suun ja nielun limakalvoja. Markkinoilla on myös imeskelytabletteja ja suihkeita, jotka sisältävät limakalvolla paikallisesti vaikuttavaa tulehduskipulääkettä. 

Nenän tukkoisuuteen voidaan käyttää lyhytaikaisesti limakalvoja supistavia lääkesuihkeita. Aikuisilla avaavia suihkeita saa käyttää enintään 7 ja lapsilla 5 vuorokauden ajan. Vauvat ja pienet lapset eivät vielä osaa niistää, jolloin limaa kertyy sieraimiin ja valuu nieluun aiheuttaen yskää ja vaikeuttaen hengitystä. Vauvojen ja pikkulasten nenän limaisuuteen käytetään keittosuolatippoja tai -sumutteita. Nenäeritteen poistamiseen on myös kehitetty erilaisia helppokäyttöisiä nenäniistimiä. 

Yskänlääkkeiden käyttöä ei suositella, koska tutkimusten mukaan ne ovat heikkotehoisia ja voivat aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Yskänlääkkeillä on myös yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Ärsyttävän yskän hoitoon voi kokeilla hunajaa tai lääkkeetöntä yskänhunajaliuosta aikuisille ja yli 1-vuotiaille lapsille. Jos ääni on käheä, on paras hoito puhumisen välttäminen. Kuiskaaminen rasittaa äänihuulia jopa enemmän kuin puhuminen.

Kuumeisen flunssapotilaan on huolehdittava riittävästä nesteiden saannista elimistön kuivumisen välttämiseksi. Nesteytyksestä on huolehdittava erityisen tarkasti vauvoilla ja iäkkäillä.

Sinkkiasetaatti imeskelytablettina tai suihkeena saattaa lyhentää flunssan oireiden kestoa muutamalla päivällä, kun kuuri aloitetaan mahdollisimman pian ensioireiden ilmaannuttua. Sinkkiasetaattia kannattaakin pitää lääkekaapissa varalla.

Voiko flunssaa ennaltaehkäistä?

Flunssan ennaltaehkäisy on vaikeaa, koska flunssavirukset leviävät helposti kosketus- ja pisaratartuntana varsinkin oireiden alkuvaiheessa. Tavalliseen flunssaan ei ole olemassa rokotteita.

Flunssan leviämistä voidaan hillitä hyvällä hygienialla. Flunssa-aikana tehostetaan käsien saippuapesua ja käytetään tarvittaessa käsien desinfiointiainetta. Kättelyä ja oireisten henkilöiden seuraa kannattaa vältellä. Yskitään ja aivastellaan ainoastaan kertakäyttöiseen paperinenäliinaan tai hihan tyveen. Päivähoitopaikoissa lelujen pesua tehostetaan, koska esimerkiksi rinovirukset voivat säilyä tartuttavina pinnoilla lähes vuorokauden.  

Imeskeltävät sinkkiasetaattitabletit tai suuhun ja nieluun suihkutettavat sinkkisuihkeet saattavat estää flunssan puhkeamisen tai lyhentää taudin kestoa, kun niiden annostelu aloitetaan heti flunssan oireiden alettua. Sinkkiasetaatti muodostaa suun ja nielun limakalvolle suojaavan kalvon, joka estää virusten pääsyä elimistöön. Sinkkiasetaatti myös sitoo taudinaiheuttajia, jolloin ne eivät pääse lisääntymään. Kuuriluonteiseen käyttöön tarkoitettua sinkkiasetaattia käytetään hereillä ollessa noin 2 tunnin välein eli 8–10 kertaa vuorokaudessa 3–7 päivän kuurina. Flunssan ehkäisyyn voi kokeilla myös C-vitamiinia, joka tukee normaalia immuunijärjestelmän toimintaa sekä vähentää väsymystä ja uupumusta. 

Milloin flunssan takia pitäisi hakeutua lääkäriin?

Normaalitilanteessa flunssa paranee levolla ja kotikonstein niin aikuisilla kuin lapsillakin. Lääkäriin on syytä hakeutua seuraavissa tilanteissa: 

• Korkea kuume jatkuu yli 3 vuorokautta aikuisella ja lapsella yli 5 vuorokautta
• Yskä jatkuu yli 6 viikkoa tai yskä alkaa ilman muita flunssaoireita
• Yskiessä tulee verta
• Poskionteloita särkee tai silmien seudulla esiintyy särkyä
• Korvaan/ korviin koskee
• Silmät rähmivät
• Yleisvointi heikkenee

Kiireellistä hakeutumista lääkärin vastaanotolle vaativia tilanteita ovat hengenahdistus, hengityksen vinkuminen, puuskuttava hengitys, kipu rinnassa, nielemisvaikeudet, voimakas uupumus ja elimistön kuivuminen.

Lähteet

Terveysportti 2023
Käypä hoito: Itselääkitys. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä 19.4.2016