Allergiset silmäoireet

Mitä allergiset silmäoireet ovat?

Allergiset silmäoireet ovat yksi allergian ilmenemisen muoto. Silmäoireet voivat myös olla ainoa oire allergiasta. Oireet vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun ja etenkin siitepölyallergisten määrä on Suomessa jatkuvassa nousussa. Arviolta noin viidennes suomalaisista kärsii allergisista silmäoireista. Allergiaoireet alkavat yleensä jo lapsuudessa, mutta ne voivat ilmestyä vasta aikuisena tai toisaalta hävitä myös itsestään. Allergiset silmäoireet ovat paikallinen allerginen reaktio, joka aiheuttaa silmään allergisen sidekalvon tulehduksen eli konjunktiviitin. Jos silmäoireita ei hoideta tai ne hoidetaan huonosti, voi seurauksena olla merkittävää haittaa muun muassa yleiseen jaksamiseen, unen laatuun ja mielialaan.

Mitä oireita allergia aiheuttaa silmiin?

Allerginen sidekalvon tulehdus oireilee molemmissa silmissä. Silmät kutisevat, punoittavat, vuotavat ja silmäluomet ovat turvoksissa. Myös valonarkuutta, polttavaa tunnetta, lievää rähmimistä ja ihottumaa silmäluomilla voi esiintyä. Usein oireena on myös allergista nuhaa. Akuutista allergisesta silmätulehduksesta puhutaan, kun oireet alkavat heti altistumisesta. Näin voi käydä esimerkiksi kohdattaessa allergiaa aiheuttava eläin. Kausittaiset allergiset silmäoireet alkavat muutaman päivän tai viikon kuluessa altistumisesta. Oirekuva on samanlainen, kuin akuutissa allergisessa silmätulehduksessa, mutta kutina on yleensä voimakkaampaa. Siitepölyallergia on yleisin kausittaisen allergian muoto. Ympärivuotiset allergiset silmäoireet ovat yleensä lievempiä ja oireissa voi olla jaksottaisia pahenemisvaiheita. Oireet johtuvat useimmiten jostakin tekijästä sisätiloissa, esimerkiks homeesta, eläinten hilseestä tai pölypunkeista. Atooppisesta ihottumasta kärsivillä allergiset silmäoireet ovat yleisiä. Atooppiseen sidekalvon tulehdukseen liittyy voimakasta kutinaa ja muutoksia silmäluomien iholla. Iho voi paksuuntua ja silmänympärysiholla esiintyä ihottumaa ja punoitusta.

Mistä allergiset silmäoireet johtuvat?

Allergiassa elimistö reagoi poikkeavalla tavalla johonkin ympäristön aineeseen. Yleensä allergiaa aiheuttavat aineet eli allergeenit ovat proteiineja eli valkuaisaineita. Yleisimpiä silmäoireita aiheuttavia allergeeneja ovat siitepölyt, eläinpölyt ja kosmetiikka. Allergisten silmäoireiden aiheuttaja onkin tavallisesti helposti tunnistettavissa, kun kyseessä on siitepölykausi tai eläimen läheisyydessä oleskelu. Siitepölykausi alkaa jo varhain keväällä lepän ja pähkinäpensaan kukkiessa. Myöhemmin keväällä oireita aiheuttaa muun muassa koivu, kesällä heinät ja pujo. Ilmaston lämpeneminen ja pidentyvä kasvukausi voi tulevaisuudessa tuoda maahamme myös uusia allergisoivia kasveja.

Miten allergisia silmäoireita hoidetaan?

Allergisten silmäoireiden ensisijainen hoito on paikallishoito antihistamiinisilmätipoilla etenkin, jos muita oireita ei esiinny. Jos oireena on myös nuhaa ja aivastelua, voidaan käyttää lisäksi allergiaan tarkoitettuja nenäsuihkeita ja antihistamiinitabletteja suun kautta. Allergisiin silmäoireisiin käytettäviä silmätippoja ovat antihistamiinitipat ja natriumkromoglikaattia tai lodoksamidia sisältävät tipat.  Antihistamiinitipoista ketotifeenia ja levokabastiinia vaikuttavana aineena sisältäviä tippoja saa reseptivapaasti. Natriumkromoglikaatti ja lodoksamidi ovat teholtaan miedompia ja niiden käyttö suositellaan aloitettavaksi jo ennen allergiakauden alkua ja käyttöä olisi hyvä jatkaa koko allergiakauden ajan. Silmiin paikallisesti käytetyt lääkeainetipat ovat yleensä hyvin siedettyjä. Allergiasilmätippojen lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää kosteuttavia silmätippoja. Jos allergia aiheuttaa silmänympäryksille kuivuutta tai ärsytystä, voi avuksi kokeilla rauhoittavia ja kosteuttavia silmänympärysvoiteita, joita apteekista löytyy hyvä valikoima. Useimpia allergiaan tarkoitettuja lääkkeitä voi ostaa apteekista ilman reseptiä. Farmaseuttinen henkilökunta auttaa mielellään sopivan tuotteen valinnassa.

Voiko allergisia silmäoireita ennaltaehkäistä?

Allergian kehittymistä on lähes mahdotonta ehkäistä, koska allergiat ovat osittain perinnöllisiä. Allergian kehittyminen on epätodennäköisempää, jos allergeenille, kuten eläinpölylle tai siitepölylle ei altistuta. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista rajoittaa elämää niin, että altistus jäisi mahdollisimman pieneksi, ei edes pienten lasten kohdalla. Allergiaoireita voidaan kuitenkin jonkin verran ennaltaehkäistä. Esimerkiksi keväällä kannattaa allergialääkitys aloittaa jo ennen siitepölykauden alkua ja jatkaa lääkitystä koko siitepölykauden ajan. Joillakin lääkityksen tarve jatkuu pitkälle syksyyn tai jopa ympärivuotisesti. Jos tiedossa on vierailu esimerkiksi allergiaoireita aiheuttavassa eläintaloudessa, voi allergialääkkeen ottaa jo hyvissä ajoin ennakkoon. Jos allergiaoireet ovat voimakkaita, on syytä pyrkiä välttämään oireita aiheuttavia allergeeneja mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi siitepölykaudella voi ajoittaa ulkoilun varhaiseen aamuun tai iltaan, jolloin siitepölyä on ilmassa vähiten. Myös kostealla kelillä siitepölymäärät ilmassa ovat vähäisempiä. Pitämällä ikkunoita ja ovia kiinni sekä välttämällä pyykin kuivatusta ulkona voidaan vähentää sisätiloihin kulkeutuvan siitepölyn määrää.

Milloin allergisten silmäoireiden takia pitäisi hakeutua lääkäriin?

Allergisten silmäoireiden takia on syytä hakeutua lääkäriin, jos ilman reseptiä saatavat allergialääkkeet eivät auta tai oireita esiintyy ympäri vuoden. Diagnoosiin päästään yleensä oireiden perusteella, mutta joskus voidaan tarvita myös allergiatestejä tai mikrobinäyte bakteeri- ja virustulehdusten poissulkemiseksi. Silmien voimakas rähminen, näön heikentyminen, oireet vain toisessa silmässä, silmäkipu ja valonarkuus on selvitettävä lääkärin vastaanotolla. Myös alle kouluikäisten allergiaoireet vaativat aina selvittelyä. Lasten silmäoireissa voi olla vaikea erottaa, onko kyseessä allergia vai bakteerin tai viruksen aiheuttama silmätulehdus. Allerginen silmätulehdus hoituu yleensä yleislääkärin vastaanotolla, mutta joskus silmälääkärinkin tutkimukset voivat olla tarpeen. Haittaavien oireiden jatkuminen lääkehoidosta huolimatta tai ympärivuotinen oireilu on syytä tutkia silmälääkärin toimesta.

Lähteet

Terveysportti 2023

Käypä hoito -suositus, Itselääkitys

Terveyskyläp/p>