IBS

IBS (Irritated Bowel Syndrome) eli ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen suolistovaiva. IBS:n oireita ovat vatsakipu, vatsan turvotus, ilmavaivat sekä suolen toiminnan häiriöt, kuten ummetus tai ripuli. Jos IBS:n oireet ovat voimakkaita, kannattaa käydä lääkärillä varmistamassa diagnoosi ja sulkemassa pois muita hoidettavia sairauksia. IBS-hoito tähtää oireiden vähentämiseen, jossa auttavat sekä oireita vähentävät lääkkeet että sopiva ruokavalio.

Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS on vaaraton, mutta kiusallinen ja elämänlaatua huomattavastikin heikentävä vaiva. IBS on hyvin yleinen etenkin naisilla ja siitä kärsii jopa kymmenesosa suomen väestöstä. IBS:n oireet, kuten ripuli ja ilmavaivat, voivat muistuttaa suolistoinfektion oireita. IBS:n oireista kärsivä reagoi tavallista herkemmin suolen seinämän supisteluun tai venytykseen, ja oireet pahenevat yleensä iltaa kohti. IBS:n diagnosointiin ei ole olemassa tutkimuskeinoja, vaan diagnoosi tehdään oireiden perusteella, kun muut mahdolliset syyt on suljettu pois. IBS:n oireita voidaan hallita elämäntapojen lisäksi apteekin itsehoitovalikoimasta löytyvillä suoliston hyvinvointiin tarkoitetuilla tuotteilla.  Lisätietoa IBS:sta löydät täältä >>

Mitkä ovat IBS:n oireet?

IBS:n tyypillisimpiä oireita ovat vatsakipu, vatsan turvotus ja ilmavaivat. Suolen toiminnan osalta IBS jaetaan ripulipainotteiseen tai ummetuspainotteiseen tai näiden yhdistelmään. Oireet vaihtelevat lievistä oireista elämänlaatua huomattavasti heikentävään oirekuvaan. IBS:n oireet voivat myös vaihdella kausittain tai pysyä poissakin välillä.

Vatsan turvotusta ja kipuja esiintyy yleisimmin päivällä ja etenkin aterioiden jälkeen. Kipu on yhteydessä myös ulostamiseen: joko ulostamistiheyden muutokseen (harvemmin tai tiheämmin kuin normaalisti) tai ulosteen koostumukseen (löysempää tai kovempaa kuin normaalisti). Kipua voi tuntua eri puolilla vatsaa ja tuntua kuin suoli ei tyhjenisi kunnolla.

Mistä IBS johtuu?

Ärtyvän suolen oireyhtymän syitä ei täysin tunneta. Suolistosta ei tutkimuksilla löydy selkeää vikaa, vaan vaiva on toiminnallinen. Oireita aiheuttaviksi tekijöiksi on arveltu muun muassa perimää ja suoliston alentunutta kipukynnystä. IBS:sta kärsivillä suoliston normaali mikrobikanta voi olla heikentynyt terveisiin henkilöihin verrattuna. Taustalla voi olla myös häiriöitä suoliston liikkeissä, suolen seinämän läpäisevyydessä tai suoliston hermojen toiminnassa. Lisäksi suolen seinämän venyminen voi aiheuttaa kiputuntemuksia tavallista herkemmin.

Ärtyvän suolen oireet voivat muistuttaa loistautien oireita, joten ulostenäytteet on syytä tutkia etenkin, jos oireet alkavat ulkomaanmatkan jälkeen. Suolistoinfektion jälkeen voi suolistoon jäädä ärtyvän suolen oireiden kaltaisia oireita pitkäksi aikaa, jopa kuukausiksi.

Mikä pahentaa IBS:n oireita?

Ärtyvän suolen oireisiin selkeimmin vaikuttava tekijä on ruokavalio. IBS:n oireita pahentavia ruoka-aineita ovat esimerkiksi palkokasvit, sipuli, kaalit, laktoosi, keinotekoiset makeutusaineet, alkoholi, kahvi ja prebiooteista inuliini. Vatsa voi reagoida myös psyykkisiin tekijöihin, kuten masennukseen, hermostuneisuuteen ja stressiin.

Miten IBS:a hoidetaan?

Ärtyvän suolen oireisiin ei ole parantavaa hoitoa. IBS:n hoidon kulmakivenä ovat elämäntavat, oireita pahentavien tekijöiden välttäminen ja ruokavalio. Hoidon tavoitteena on saada oireet hallintaan niin, etteivät ne haittaa päivittäistä elämää. Hyvälläkään hoidolla ei oireita saada lievitettyä hetkessä, vaan tulosten saavuttaminen voi viedä kuukausia.

Elämäntavoista liikunnalla ja stressinhallinnalla voidaan vaikuttaa IBS:n oireisiin. Jo kevytkin liikkuminen, esimerkiksi kävely, nopeuttaa suolikaasun ja ulostemassan kulkuaikaa suolistossa ja helpottaa ärtyvän suolen oireita. Liian pitkäaikaista istumista ja vatsaa kiristäviä vaatteita kannattaa välttää. Stressinhallintaan keinoja voi etsiä itselle mieluisia keinoja esimerkiksi luonnossa liikkumisesta, joogasta tai muista harrastuksista.

Ravitsemuksen tavoitteena on löytää ruokavalio, jolla oireet saadaan hallintaan kuitenkin monipuolisuus ja helppous säilyttäen. Säännöllinen ja kiireetön ateriarytmi ovat tärkeässä roolissa. Ateriakoot on syytä pitää riittävän pieninä sekä nauttia riittävästi nesteitä ja kuituja. Hyviä kuidun lähteitä ovat muun muassa täysjyväviljatuotteet, hedelmät, marjat ja vihannekset. Janojuomiksi parhaita vaihtoehtoja ovat vesi ja sokerittomat tai vähäsokeriset, hiilihapottomat juomat.

Alkoholin, kofeiinin, rasvaisten ja mausteisten ruokien nauttiminen sekä FODMAP-hiilihydraatit (Fermentable Oligosaccharides, Disaccharides, Monosaccharides and Polyols eli suomeksi fermentoituvat oligo-, di- ja monosakkaridit sekä sokerialkoholit) voivat pahentaa oireita. FODMAP-hiilihydraateilla tarkoitetaan huonosti imeytyviä ja suolistobakteerien ravinnokseen käyttämiä hiilihydraatteja, jotka suolistobakteerien vaikutuksesta muodostavat kaasuja. Ruoka-aineista muun muassa palkokasvit, kaalit ja sipulit sisältävät FODMAP-hiilihydraatteja. Muita FODMAP-hiilihydraatteja ovat muun muassa ksylitoli, sorbitoli, mannitoli, maltitoli, inuliini ja laktoosi. FODMAP-ruokavalion toteutuksessa kannattaa kysyä neuvoa ravitsemusterapeutilta, jotta ruokavalio säilyisi riittävän monipuolisena.

Ummetuspainotteisen IBS-oireiston hoitoon suositellaan liukenevia kuituvalmisteita, jotka normalisoivat suolen toimintaa. Liukenevia kuituja sisältävät esimerkiksi kauraleseet, pellavansiemenvalmisteet ja psyllium. Liukenemattomat kuidut, kuten ruis- ja vehnänleseet, sen sijaan eivät helpota oireita. Ummetuksen hoitoon voi kokeilla myös osmoottisia laksatiiveja, jotka sitovat nestettä suolensisältöön ja helpottavat näin ummetuksen oireita. Osmoottisista laksatiiveista makrogoli on ensisijainen vaihtoehto.

Kuituvalmisteet ovat hyvä vaihtoehto myös ripulipainotteiseen IBS-oireistoon. Lisäksi hoidossa voidaan käyttää lyhytaikaisesti suolen vilkkautta rauhoittavia loperamidia (Imodium®, Imocur®, Lopex®) sisältäviä lääkkeitä tai rasekadotriilia (Hidrasec®), joka hillitsee veden ja elektrolyyttien liikaeritystä suolistoon. Näitä lääkkeitä saa apteekista ilman reseptiä.

Probiooteista voi myös olla hyötyä IBS:n oireiden hallinnassa, sillä ne ylläpitävät suoliston normaalia, tervettä bakteerikantaa. Probiooteista bifidobakteereilla ja maitohappobakteereilla (lactobacillus -kannat) on tutkimusnäyttöä ripulin ja ilmavaivojen hallinnassa. Hyödyn saamiseksi valmistetta käytetään pitemmän aikaa, vähintään kuukausi. Jos valmisteesta on hyötyä, sen käyttöä voi jatkaa.

Turvotukseen ja ilmavaivoihin on markkinoilla myös täsmätuotteita, jotka rikkovat ilmakuplia suolistossa. Dimetikonia tai simetikonia sisältäviä valmisteita löytyy tippoina (Cuplaton®), kapseleina (Cuplaton®, Minifom®), purutabletteina (Simex®, Benegast Redugas™) ja jauheena (Laxogas®). Myös piparminttuöljykapselit saattavat helpottaa oireita.

Kipulääkkeistä (tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli) ei ole hyöytä IBS:n aiheuttamien kipujen hoidossa. Tulehduskipulääkkeistä voi olla jopa haittaa niiden aiheuttamien limakalvovaurioiden vuoksi.

Voiko IBS:a ennaltaehkäistä?

Ärtyneen suolen oireiden hoitokeinot sopivat myös oireiden ennaltaehkäisyyn.

Milloin IBS:n takia pitäisi hakeutua lääkäriin?

Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos oireita ei ole ollut aikaisemmin, ne haittaavat elämää tai oireita ei saada hallintaan kotikonstein. Jatkotutkimukset ovat tarpeen, mikäli oireisiin liittyy väsymystä ja laihtumista tai ulosteessa on verta. Suolen toiminnan äkillinen muuttuminen, oireiden alku ulkomaanmatkan tai antibioottihoidon jälkeen sekä suvussa esiintyvä suolistosyöpätaipumus tai muut suolistosairaudet vaativat myös lääkärin tutkimuksia.

 

Lähteet

Terveysportti 2022

Duodecim lääketietokanta

Terveyskylä