Hiustenlähtö

Mitä hiustenlähtö on?

Ihmisellä on keskimäärin 100 000 hiusta, joiden elinkaari on noin 3 vuotta. Päivittäin hiuksia irtoaa 20–150 kappaletta. Hiusten irtoamista ei välttämättä edes huomaa varsinkin, jos hiukset ovat lyhyet. Ikääntyminen aiheuttaa luonnollista hiusten ohenemista ja vähenemistä. Hiusten lähtöön alkaa yleensä kiinnittää huomiota, kun niitä irtoilee poikkeuksellisen suuria määriä, hiuksia kasvaa harvemmassa, hiusraja pakenee ylemmäs tai päälaella alkaa esiintyä kaljuja alueita. Miehillä hiusten harveneminen voi alkaa jo parikymppisenä ja naisilla yleisemmin vaihdevuosi-iässä. Miesten ja naisten hiustenlähtö eroaa siinä, että miehillä hiukset lähtevät yleensä ohimoilta ja päälaelta, kun taas naisilla hiuksia lähtee tasaisemmin koko päälaen alueelta. Hiustenlähdön hoitaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä hoitojen lopettaminen saa yleensä hiustenlähdön palaamaan. 
Hiusten lähtöä voi testata yksinkertaisella ”vetotestillä”: ota sormien väliin pieni nippu hiuksia ja vedä kevyesti. Normaalitilanteessa alle 5 hiusta irtoaa.

Mistä hiustenlähtö johtuu?

Hiustenlähdön syyt ovat moninaiset. Useimmiten syyt ovat hormonaalisia tai päänahan terveyteen, yleisterveyteen, ravitsemukseen, elämäntilanteeseen ja hiusten käsittelyyn liittyviä. Androgeneettinen eli miessukupuolihormoneihin liittyvä hiustenlähtö etenee hitaasti ja sitä tapahtuu niin miehillä kuin naisillakin. Mieshormonien vaikutuksesta hiukset kasvavat lyhyemmän aikaa, karvatupet pienenevät ja hiukset ohenevat, kunnes irtoavat. Miehillä androgeneettinen hiustenlähtö on yleensä perinnöllistä. Hiuksia lähtee tyypillisesti ohimoilta ja päälaelta. Naisilla androgeneettistä hiustenlähtöä esiintyy vaihdevuosi-iässä, kun naishormoni estrogeenin määrä elimistössä vähenee ja mieshormonit alkavat vaikuttaa hiustuppiin. Naisilla hiuksia lähtee tasaisemmin koko päälaen alueelta.

Päänahan ihon huono kunto saa hiuksia irtoamaan tavallista enemmän. Atooppinen ihottuma, psoriasis, tali-ihottuma, hilse, sieni-ihottuma ja karvatuppien tulehdus ärsyttävät päänahkaa ja hiukset alkavat irrota. Yleisterveyteen liittyviä hiusten lähdön syitä voivat olla raudan puutteesta aiheutuva anemia, kilpirauhasen vajaatoiminta ja muut krooniset sairaudet sekä huono ravitsemustila. Myös lääkitykset, kuten jotkut reumalääkkeet ja solunsalpaajat voivat aiheuttaa hiustenlähtöä. Telatogeenisestä hiustenlähdöstä puhutaan, kun jonkin elimistön stressitilanteen vuoksi normaalia suurempi määrä hiuksia on lopettanut kasvuvaiheensa ja siirtynyt lepovaiheeseen. Hiustenlähtö alkaa näkyä keskimäärin 2–4 kuukauden kuluttua stressiä aiheuttaneesta tekijästä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi stressaava elämäntilanne, synnytys, leikkaus tai jokin vakava infektio. Telatogeenisessä hiustenlähdössä hiusten kasvu palautuu yleensä ennalleen muutamien kuukausien kuluessa. Läiskikästä hiustenlähtöä aiheuttaa yleisimmin pälvikalju, joka on autoimmuunitauti. Hiuksia lähtee nopeasti pienemmiltä tai isommilta alueilta päänahan alueelta. Läiskiin ei liity hilseilyä eikä punoitusta. Vaikeammissa tapauksissa myös kulmakarvat, silmäripset ja parta voivat lähteä. Muita vaikeasti hoidettavaa hiustenlähtöä aiheuttavia sairauksia ovat muun muassa punajäkälä ja ihon punahukka.

Hiustenlähtö voi olla myös itseaiheutettua. Hiusten käsittelyyn liittyviä seikkoja hiustenlähsön taustalla ovat hiusten liika kampaaminen, tiukat kampaukset, rastat, värjääminen ja kuumien muotoilulaitteiden käyttö. Trikotillomania on pakko-oireinen häiriö, jossa henkilö nyppii hiuksiaan aina tietyltä alueelta.

Miten hiustenlähtöä hoidetaan?

Hiustenlähdön hoito on syyn mukaista. Joitakin hiustenlähdön muotoja voidaan hoitaa itsehoidon keinoin. Apteekin valikoimista löytyykin runsas valikoima ilman reseptiä saatavia tuotteita hiusten hyvinvoinnin tukemiseen. Vaikeampiin tapauksiin tarvitaan kuitenkin lääkärin määräämiä lääkehoitoja. Androgeneettistä hiustenlähtöä hoidetaan lääkkeellisellä minoksidiili-liuoksella, kauppanimeltään Rogaine® 50 mg/ml. Liuosta voi ostaa apteeksista ilman reseptiä. Sitä käytetään 2 kertaa vuorokaudessa pitkäaikaisesti. Hoito vaatii sinnikkyyttä, sillä tulokset näkyvät vasta useiden kuukausien, jopa 6–12 kuukauden kuluttua ja teho säilyy niin kauan kuin tuotetta käytetään. Hoidon lopettaminen saa yleensä hiustenlähdön palaamaan.

Hiusten hyvinvoinnin turvaamiseen voi kokeilla myös lisäravinteita, jotka ravitsevat hiusjuuria sisältäpäin. Myös näiden tuotteita käytetään pitkäaikaisesti, useiden kuukausien ajan. Hiuksille tarkoitettuja lisäravinteita ovat muun muassa Priorin® Extra, Apteq Biotiini Extra ja Biorion Strong.  Priorin-, Biorion-, Mark Birch-, System4- ja Plantur 39-tuoteperheistä löytyy myös shampoita, hoitoaineita ja erilaisia hoitonesteitä hiuspohjan ongelmien hoitoon. Hiuspohjan hilseilyn ja hiivasienen aiheuttamien tulehdusten hoitoon käytetään lääkkeellistä ketokonatsoli-shampoota (Nizoral® 20 mg/ml, Ketoconazol Ratiopharm 20 mg/ml) tai lääkkeettömiä kuivan tai rasvaisen hilseen hoitoon tarkoitettuja shampoita, joita apteekista löytyy laaja valikoima. Ohentuneiden hiusten ja kaljuuntumisen seurauksena päänahan iho on alttiina aurinkon UV-säteilylle ja palaa siten herkästi. Muistathan siis suojata ihon päähineellä tai aurinkovoiteella!

Voiko hiustenlähtöä ennaltaehkäistä?

Hiusten lähtöä voi ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla, kuten monipuolisella ruokavaliolla. Hiusten hellävarainen käsittely, voimakkaiden muotoilutuotteiden ja muotoilumenetelmien välttäminen sekä hiuspohjan terveydestä huolehtiminen auttavat myös hiuksia voimaan paremmin.

Milloin hiustenlähdön takia pitäisi hakeutua lääkäriin?

Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos hiustenlähtö häiritsee ja sitä ei saada itsehoidon keinoin hallintaan. Tarkemmat tutkimukset ovat tarpeen, jos hiustenlähdön syyksi epäillään jotain perussairautta. Vaikeammat hiuspohjan ongelmat ja hiustenlähdön syyt kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Androgeneettistä hiustenlähtöä voidaan hoitaa suun kautta otettavilla lääkkeillä, jotka hillitsevät mieshormonin vaikutuksia. Esimerkiksi psoriasiksen, atooppisen ihottuman tai silsan aiheuttamiin ihottumiin voidaan tarvita suun kautta otettavia lääkityksiä tai vahvoja kortisoniliuoksia, jotka ovat reseptilääkkeitä.

Lähteet
Terveysportti 202