Atooppinen ihottuma

Atooppinen ihottuma on hyvin yleinen, pitkäaikainen ja tulehduksellinen ihosairaus, joka alkaa jo varhaislapsuudessa. Atopia on yleistynyt viimeisten vuosikymmenien aikana ja nykyään lapsilla atooppista ihottumaa on jopa noin joka viidennellä ja murrosikäisistä ihottumaa on esiintynyt noin joka neljännellä lapsella.  

Atooppinen ihotyyppi säilyy koko elämän, mutta ihon oireilu helpottaa yleensä iän myötä. Pahenemisvaiheita esiintyy kuitenkin ajoittain ja niiden ilmaantumista ei juurikaan voi ennustaa. Atooppinen ihottuma aiheuttaa kiusallista kutinaa, joka johtaa raapimiseen ja ihon tulehtumiseen. Kutina haittaa yöunta ja oireilu kokonaisuudessaan voi heikentää elämänlaatua merkittäväsi. Atooppisen ihon oireilu saadaan kuitenkin yleensä hyvin hallintaan tehokkaalla omahoidolla, johon kuuluvat muun muassa säännöllinen ihon pesu ja rasvaaminen perusvoiteilla. Hoito vaatii motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä.

Lisätietoa atooppisesta ihottumasta löydät täältä >>

Millaisia ovat atooppisen ihottuman oireet?

Tyypillisiä atooppisen ihottuma eli atooppisen ekseeman oireita ovat ihon kuivuus ja karheus, kutina, punoitus ja tulehdus. Kutinan ja raapimisen seurauksena iho rikkoutuu ja paksuuntuu. Rikki raavituilla alueilla ihon stafylokokkibakteerit pääsevät valloilleen saaden aikaan tulehduksen. 

Atooppinen ihottuma on aina kutiseva, ja ihottumaa esiintyy pitkäaikaisesti tai kausittain tyypillisillä ihoalueilla. Oireilu voi vaihdella pienten ihoalueiden lievästä kutinasta ja punoituksesta laaja-alaiseen ja jatkuvaan vaikeaan ihottumaan ja kutinaan. Kutina haittaa yöunta ja heikentää elämänlaatua. 

Vauvoilla atooppisen ihottuman tyypillisiä esiintymisalueita ovat posket, leuka, raajat ja taipeet. Leikki-iässä ihottumaa esiintyy yleensä kaulalla, niskassa, raajojen taivealueilla, ranteissa, nilkoissa ja pakaroiden alueella. Kouluikäisillä atooppinen ihottuma on yleisintä kyynärtaipeissa ja polvitaipeissa sekä joskus talvisin jalkapohjissa (ns. kumisaapasihottuma), murrosiässä myös hartioissa, selässä ja rinnassa. Aikuisilla ihottuma keskittyy kyynär- ja polvitaipeiden lisäksi ylävartaloon, kaulaan, kasvoihin ja käsiin. Kasvojen alueella yleisiä ihottuma-alueita ovat silmäluomet ja otsa. Atooppista käsi-ihottumaa tavataan myös lapsilla. Aikuisten käsi-ihottuma voi vaikuttaa ammatinvalintaan ja heikentää työkykyä huomattavasti.

Mistä atooppinen ihottuma johtuu?

Atooppinen iho on monen tekijän summa. Osittain taipumus atopiaan on perinnöllistä. Atooppisessa ihossa ihon läpäisyeste on puutteellinen. Orvaskesi eli epidermis, joka on ihon päällimmäinen kerros, muodostuu useasta pienemmästä kerroksesta. Orvaskeden päällimmäinen kerros on sarveiskerros eli keratiinikerros, jonka koostumus atoopikoilla poikkeaa terveestä ihosta. Keratiinikerroksen rasvatasapaino on huono, jolloin ihosta pääsee haihtumaan kosteutta ja iho läpäisee paremmin esimerkiksi taudinaiheuttajia. Ympäristön aiheuttama rasitus, ihon puutteellinen toiminta ja immunologiset reaktiot saavat elimistön tulehdussolut aktivoitumaan. Tästä seuraa atooppisen ihottuma tyypilliset oireet kuivuus, ihon kutina ja tulehdus. Kutina aiheuttaa ihon raapimista, ihottuman ja tulehduksen pahenemista sekä ihon paksuuntumista.
 
Atooppinen ihottuma ei yleensä johdu allergiasta, mutta atoopikoilla esiintyy erilaisia allergioita ja astmaa enemmän kuin muilla. Allergiat voivat pahentaa atooppista ihottumaa. Muita ihottumaa pahentavia tekijöitä ovat muun muassa hikoilu, ihon hankautuminen ja hengitystieinfektiot.

Miten atooppista ihottumaa hoidetaan?

Atooppisen ihottuman hoidon tavoitteena on saada oireet hallintaan niin, ettei pahenemisvaiheita pääsisi syntymään tai ne olisivat mahdollisimman lieviä. Säännöllinen omahoito perusvoiteilla on oleellisessa roolissa. Kortikosteroidivoiteita ja muita atooppisen ihon lääkevoiteita käytetään lääkärin ohjeen mukaan.

Vaikka atooppinen iho ja ihottuma ovatkin kuivia, ei pesemistä kannata välttää. Ihon päivittäinen pesu vähentää bakteereja, joita tulehtuneella iholla on paljon. Pesu poistaa myös likaa, hikeä ja karstaa, jotka iholle jäädessään pahentavat tilannetta. Ihon pesuun voi käyttää kevyttä perusvoidetta tai hajusteetonta pesuainetta, jonka pH on neutraali tai hapan. 

Perusvoidetta käytetään 1–2 kertaa päivässä. Apteekkien perusvoidevalikoima on laaja ja sopiva vaihtoehto löytyy kokeilemalla. Talviajaksi tarvitaan yleensä rasvaisempi perusvoide kuin kesäksi. Perusvoiteen kirvely iholla voi johtua liiallisesta vesipitoisuudesta ja tällöin kannattaa valita rasvaisempi vaihtoehto. Vesipitoiset perusvoiteet ovat oivallisia ihon pesuun ja poistavat hyvin myös meikin. Pesun jälkeen levitettynä perusvoide sitoo ihoon kosteutta. Perusvoiteilla on myös kosteuden haihtumista estäviä ja ihon omaa suojamuuria parantavia ominaisuuksia. Jos käytössä on lääkevoide, tulisi se levittää iholle ensin ja perusvoide aikaisintaan tunnin kuluttua, jotta lääkevoide ehtii imeytyä hyvin. Säännöllisesti käytettynä perusvoiteet estävät ihottuman uusiutumista. Useimmat perusvoiteet ovat kelakorvattavia lääkärin määräämällä reseptillä.

Kortikosteroidivoiteita käytetään iholla kuuriluonteisesti. Mietoja hydrokortisonivoiteita saa apteekista ilman reseptiä, mutta vahvemmat kortikosteroidivoiteet sekä muut atooppisen ihottuman hoitoon käytetyt voiteet (takrolimuusi, pimekrolimuusi) ovat reseptilääkkeitä. Miedot kortikosteroidivoiteet ja ”limuusivoiteet” sopivat ohuillekin ihoalueille, kuten kasvoihin, kaulaan ja taipeisiin. Vahvempia kortikosteroideja käytetään vain raajojen ja vartalon iholle. Kortikosteroidivoiteita käytetään yleensä 1–2 viikon hoitojaksoissa lääkärin ohjeen mukaan. Lapsilla hoitoajat ovat lyhyempiä. Pääsääntönä on, että hoitokuurien välissä pidetään vähintään kuurin mittainen tauko, koska pitkäaikaisessa käytössä kortikosteroidivoiteet voivat ohentaa ihoa. Tauon aikana käytetään perusvoidetta. 

Atooppisen ihottuman hoitoon kuuluu myös ihottumaa pahentavien tekijöiden välttäminen. Käsi-ihottumaan taipuvaisen kannattaa suojata kädet esimerkiksi tiskatessa tai muissa kosteissa töissä. 

Atooppisen ihottuman pahenemiseen tulee reagoida ajoissa ja aloittaa lääkevoiteiden käyttö. Tehokas hoito vähentää myös riskiä ihottuman uusiutumiselle tai pidentää pahenemisjaksojen väliä. Perusvoiteen menekin lisääntyminen, ihon kuivuminen, kutinan ja polttavan tunteen lisääntyminen sekä ihon punoituksen, ihottumaläiskien ja ihorikkojen lisääntyminen kertovat pahenemisvaiheesta. Ihottumaa voi suojata joustavilla sidoksilla, jotka myös estävät raapimista. Antihistamiineista ei ole todettu olevan juurikaan hyötyä atooppisen ihottuman kutinan hoidossa. 

Voiko atooppista ihottumaa ennaltaehkäistä?

Atooppisen ihottuman kehittymisen riskiä on tutkittu paljon, mutta sairauden ennaltaehkäisyyn ei tunneta mitään varmoja keinoja. Jos lapsella on riski saada atooppinen ihottuma, suositellaan täysimetystä 4–6 kuukauden ajaksi, mutta tästä ei ole kiistattomia tutkimustuloksia. Äidin ruokavaliolla raskauden ja imetyksen aikana ei voida pienentää lapsen riskiä saada atooppinen ihottuma. Probioottien ja perusvoiteiden käyttöä jo varhaisessa vaiheessa voi kokeilla, mutta riittävä tutkimusnäyttö näistäkin keinoista puuttuu. Ainoastaan Lactobacillus rhamnosus GG eli LGG-maitohappobakteerin tiedetään vähentävän atooppisen ihottuman riskiä varhaislapsuudessa. 

Atooppisen ihottuman uusiutumista voidaan ehkäistä säännöllisellä perusvoiteiden käytöllä ja ihottumaa pahentavien tekijöiden välttämisellä.  Etenkin talvella ilma on kuiva niin sisällä kuin ulkonakin ja iho tarvitsee tehostetumpaa hoitoa ja rasvaisempia voiteita kuin kesällä. Ihottumaa voivat pahentaa myös karheat tai hankaavat vaatteet, hikoilu, kosmetiikka, hygieniatuotteet, iholle sopimattomat voiteet, erilaiset infektiot, allergiat ja psyykkiset tekijät.

Voiko atooppinen ihottuma parantua?

Ihmisen ihotyyppi säilyy koko elämän ajan ja atooppisen ihon omaavalla oireilua esiintyy usein läpi elämän eri asteisena. Atooppinen ihottuma voi kuitenkin rauhoittua huomattavasti varhaislapsuudesta tai rauhoittua jopa täysin. Oireilu voi myös iän karttuessa olla satunnaista tai kausittaista.  Atopiasta kärsivän iho on yleensä kuiva, vaikka ihottumaa ei olisikaan.

Milloin atooppisen ihottuma takia pitäisi hakeutua lääkäriin?

Perusohjeena voidaan pitää, että lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos atooppinen ihottuma ei rauhoitu itsehoidon keinoin tai pahenee niistä huolimatta. Myös laajalle levinnyt tai infektoitunut ihottuma ovat aiheita lääkärin arvioon. 

Yleensä atooppinen ihottuma diagnosoidaan jo lapsuudessa. Diagnoosiin ei yleensä tarvita mitään testejä, mutta tarvittaessa voidaan ottaa iho- ja verikokeita ihottumaa pahentavien allergioiden kartoittamiseksi. Tarve lääkärin käynneille jatkossa riippuu oireiden vaikeusasteesta. Vaikeimmissa tapauksissa potilaat ovat ihotautien poliklinikan seurannassa. 

Lähteet

Terveysportti 2022
Käypä hoito suositus 19.9.2016: Atooppinen ekseema
Iholiitto: https://www.iholiitto.fi/ihotietoa/terveen_ihon_rakenne/ 


Näytä yhdellä sivulla
Lajitteluperuste:

Uusi ACO REPAIR CREAM korjaava erikoisvoide

6,90 €
= 230,00 €
Lähetämme 1-3 arkipäivän kuluessa