Laktoosi-intoleranssi

Mistä laktoosi-intoleranssi johtuu?

Laktoosi-intoleranssi johtuu ohutsuolen erittämän laktaasientsyymin puutoksesta. Laktoosi-intoleranssin kehittyminen voi olla riippuvainen geeniperimästä (primaarinen) tai johtua jostakin muusta sairaudesta (sekundaarinen). 

Terveenä syntyvällä vauvalla on elimistössään laktaasientsyymiä, joka pilkkoo äidinmaidon laktoosia. Iän myötä laktaasientsyymin määrä alkaa vähentyä etenkin yhteiskunnissa, joissa maitoa ei juoda varhaislapsuuden jälkeen ja laktaasientsyymi käy tarpeettomaksi. Suomalaisista noin viidenneksellä on säilynyt tämän vanha geenimuoto, jonka seurauksena laktoosi-intoleranssi kehittyy viimeistään teini-iässä. Pohjoismaiden karjataloudessa eläneillä laktoosi-intoleranssia esiintyy huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi afrikkalaisilla ja aasialaisilla, joilla laktoosi-intoleranssi on noin 90 prosentilla aikuisväestöstä. 

Sekundaarisen laktoosi-intoleranssin tavallisin syy on keliakia. Keliakiassa viljan gluteeni tuhoaa suolinukkaa ohutsuolesta, jolloin suolisto ei pysty tuottamaan laktaasientsyymiä ja laktoosin pilkkoutuminen häiriintyy. Keliakiasta johtuva laktoosi-intoleranssi voi kuitenkin parantua gluteenittoman ruokavalion ja suolinukan palautumisen ansiosta. Muita sekundaarisen laktoosi-intoleranssin syitä voivat olla esimerkiksi erilaiset suolistoinfektiot. 

Mitkä ovat laktoosi-intoleranssin oireet?

Laktoosi-intoleranssin tyypillisiä oireita ovat ilmavaivat, vatsan turpoaminen, ripuli ja vatsakipu. Oireet alkavat tavallisesti noin 1–3 tunnin kuluttua laktoosipitoisen ruuan tai juoman nauttimisesta. Oireiden voimakkuus on hyvin yksilöllistä ja riippuu myös laktoosin määrästä. Pilkkoutumaton laktoosi kulkeutuu ohutsuolesta paksusuoleen, jonne se vetää mukanaan nestettä ja aiheuttaa ripulia. Paksusuolen bakteerit käyttävät laktoosia ravintonaan, jolloin muodostuu turvotusta ja ilmavaivoja aiheuttavia kaasuja, kuten vetyä, metaania ja hiilidioksidia. 

Useimmat laktoosi-intoleranssista kärsivät sietävät noin 10 g eli noin maitolasillisen verran laktoosia päivässä. Herkimmät voivat kuitenkin saada oireita jo hyvin pienistä määristä. Ruokailun yhteydessä nautittu laktoosi ei yleensä aiheuta oireita niin herkästi. Monissa lääketableteissa käytetään apuaineena laktoosia. Määrät ovat kuitenkin hyvin pieniä, muutamasta kymmenestä milligrammasta muutamaan sataan milligrammaan ja vain harvat saavat niistä oireita. 

Miten laktoosi-intoleranssia hoidetaan?

Laktoosi-intoleranssin tärkeimpänä hoitomuotona on lievittää oireita välttämällä laktoosia sisältäviä elintarvikkeita tai käyttää niitä oman sietokyvyn mukaan. Nykyään kaupoista on helposti saatavilla laktoosittomia tai vähälaktoosisia elintarvikkeita. Vähälaktoosiset elintarvikkeet sisältävät laktoosia noin viidenneksen verrattuna tavallisiin elintarvikkeisiin. Laktoosin sietokykyä testattaessa kannattaa laktoosi jättää ensin kokonaan pois ja lisätä laktoosipitoisia elintarvikkeita tämän jälkeen ruokavalioon asteittain omaa sietokykyä kuulostellen.

Maitotuotteista hapanmaitotuotteet ovat yleensä paremmin siedettyjä. Kovat juustot eivät sisällä ollenkaan laktoosia. Sen sijaan esimerkiksi maitosuklaa, perunasose, voi ja monet leivonnaiset sisältävät runsaasti laktoosia. Laktoosiin voi myös yrittää totuttautua käyttämällä jatkuvasti laktoosipitoisia elintarvikkeita pienissä määrin.

Vaikka laktoosi aiheuttaa oireita laktoosi-intoleranssista kärsivälle, ei sen nauttiminen ole kuitenkaan terveydelle vaarallista. Laktoosista aiheutuvat vatsavaivat ovat ikäviä, mutta kuitenkin ohimeneviä. Jos oireet eivät häiritse, niitä ei tarvitse hoitaa. Tarvittaessa ennen laktoosipitoista ruokaa tai juomaa tai sellaisen nauttimisen yhteydessä voidaan ottaa laktoosinpilkkojavalmistetta. Laktoosinpilkkojat ovat kapseleita tai tabletteja, jotka sisältävät laktaasientsyymiä. Laktoosinpilkkojia voi ostaa apteekista ilman reseptiä. Näitä valmisteita ei kuitenkaan suositella lapsille. 

Maitovalmisteiden välttäminen voi johtaa kalsiumin puutteeseen, joten laktoosi-intoleranssista kärsivien tulee kiinnittää huomiota riittävään kalsiumin saantiin. Tarvittaessa kalsiumin saantia voidaan turvata erilaisilla kalsiumvalmisteilla. Aikuisella suositeltu kalsiumin saanti on noin 800 milligrammaa vuorokaudessa. Moniin maitotuotteisiin on lisätty D-vitamiinia, joten riittävää D-vitamiinin saantia voidaan turvata D-vitamiinilisällä tai käyttää yhdistelmävalmistetta, joka sisältää sekä kalsiumia että D-vitamiinia. 

Voiko laktoosi-intoleranssia ennaltaehkäistä?

Laktoosi-intoleranssia ei voi ennaltaehkäistä, sillä se johtuu perintötekijöistä. Oireet ovat kuitenkin helposti ennaltaehkäistävissä välttämällä laktoosia sisältävien elintarvikkeiden nauttimista.  

Milloin laktoosi-intoleranssin takia pitäisi hakeutua lääkäriin?

Laktoosi-intoleranssia epäiltäessä on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle, jos omatoimiset kokeilut vähälaktoosisella tai laktoosittomalla ruokavaliolla eivät auta vatsaoireisiin parissa viikossa. Tutkimukset ovat tarpeen myös, jos oireet ovat tavallista voimakkaampia. Laktoosirasituskoetta ei nykyään enää käytetä diagnosoinnissa, koska se on hankala toteuttaa ja voi aiheuttaa vääriä positiivisia tuloksia. 

Geneettistä alttiutta laktoosi-intoleranssiin tutkitaan verinäytteestä. Geneettinen alttius ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että laktoosi aiheuttaisi oireita. Poissuljettavia sairauksia ovat muun muassa keliakia, maitoallergia ja IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä. Keliakiassa viljojen gluteeni aiheuttaa ohutsuolen suolinukan vaurioitumista ja tätä myötä myös laktoosi-intoleranssia. Maitoallergia eli yliherkkyys maitoproteiinille todetaan yleensä jo lapsena. Ärtyvän suolen oireyhtymä aiheuttaa hyvinkin epämääräisiä vatsaoireita ja tällöin on syytä tutkia myös laktoosin imeytymistä. 

Lähteet

Terveysportti 2023
Terveyskylä https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/perheille-ja-kasvattajille/ravitsemus/laktoosi-intoleranssi  
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim: Laktoosi-intoleranssi. 2007;123(22):2743-6 Markku Hillilä