Ferritiini

Ferritiini

Ferritiini ja alhainen ferritiini ovat nousseet otsikoihin ja keskustelupalstoille tiuhaan muutaman viimeisen vuoden aikana. Mutta mikä tämä ferritiini oikein on? Milloin ferritiini on liian matala, ja miten nopeasti matala ferritiiniarvo nousee? Kaikkiin näihin sekä moniin muihin ferritiini-kysymyksiin löydät vastaukset alta.

Ferritiini on elimistössä olevan raudan varastomuoto. Ferritiini koostuu proteiinista ja tähän proteiiniin sitoutuneista rauta-atomeista. Yhteen ferritiinimolekyylissa olevaan proteiiniin voi sitoutua jopa 4000 rauta-atomia, joten ferritiinin raudansitomiskapasiteetti on suuri. Suurin osa elimistössä olevasta varastoraudasta löytyy maksasta, luuytimestä, pernasta sekä lihaksista. Kaikki elimistön solut tarvitsevat rautaa, mutta eniten rautaa kulutetaan punasolujen muodostamiseen. Naisen elimistössä on rautaa noin 1,5 grammaa ja miehillä noin 3 grammaa. Raudanpuute on yleistä etenkin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla.

Osa ferritiinistä kulkee elimistössä verenkierron mukana, ja sen vuoksi ferritiinin määrää eli elimistön rautavaraston tilannetta voidaan mitata helposti verikokeella.

Mistä alhainen ferritiini johtuu?

Alhainen ferritiini on seurausta elimistön rautavarastojen vähenemisestä. Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla tavallisimmat syyt elimistön rautavarastojen vähenemiseen ovat runsaat kuukautiset ja raskauden aikainen punasolutuotannon lisääntyminen. Miehillä alhainen ferritiini on melko harvinainen, ja sen taustalla on yleensä suolistoverenvuoto tai jokin imeytymishäiriö, kuten keliakia. Hidas suolistoverenvuoto esimerkiksi maha- tai pohjukaissuolen haavaumissa ja vaikeissa peräpukamissa tai jokin äkillinen ja runsas verenvuoto vähentävät rautavarastoja. Joskus syy alhaisen ferritiinitason taustalta voi löytyä liian yksipuolisesta ruokavaliosta.

Kuukautiset ja ferritiini

Matalan ferritiinin taustalla voi naisilla olla runsaat kuukautíset, koska naiset menettävät rautaa kuukautisvuodon mukana. Jos kuukautiset ovat runsaat, voidaan joissakin tapauksissa tarvita rautalisän kuuriluonteista käyttöä. Runsaisiin kuukautisiin voidaan vaikuttaa tarvittaessa e-pillereillä, hormonikierukalla tai vuodon määrää vähentävällä lääkityksellä.

Alhaisen ferritiinin oireet

Alhainen ferritiini ei aiheuta oireita välttämättä heti, sillä elimistö on taitava sopeutumaan hitaasti kehittyvään raudan puutteeseen.

Matala ferritiini voi aiheuttaa mm. seuraavia oireita:

• väsymys
• päänsärky
• suorituskyvyn laskeminen
• korkea syke ja sydämen tykytys
• hengästyminen
• hengenahdistus
• levottomat jalat
• korvien humina
• kalpea iho

Jos verta menetetään ruuansulatuskanavassa piilevän verenvuodon seurauksena, ulosteessa voi näkyä verta tai ulosteet voivat muuttua tummiksi, riippuen siitä missä kohtaa ruuansulatuskanavaa vuoto on. Tällaiset muutokset ulosteen ulkonäössä ovat syy hakeutua lääkärin juttusille.

Mikä ero on hemoglobiiniarvolla ja ferritiiniarvolla?

Sekä hemoglobiiniarvo että ferritiiniarvo ovat verikokeella mitattavia arvoja, jotka kertovat raudan määrästä elimistössä. Hemoglobiini on rautapitoinen proteiini, jonka tehtävä on kuljettaa happea veren mukana keuhkoista kudoksiin. Hemoglobiiniarvo kertoo tämän rautapitoisen proteiinin määrän veressä. Ferritiiniarvo puolestaan kertoo elimistön rautavarastojen tilanteesta, ja sen vuoksi ferritiiniarvo on paras mittari silloin, kun halutaan arvioida erityisesti rautavaraston tilannetta.

Miten ferritiiniarvo mitataan?

Matala ferritiini on aina merkki raudanpuutteesta ja ferritiiniarvon mittaaminen onkin tärkeä laboratoriotutkimus raudanpuuteanemian toteamisessa. Ferritiinin mittaamisella raudan puute voidaan todeta jo varhaisessa vaiheessa - jo ennen kuin raudan puute näkyy muutoksena hemoglobiiniarvossa.

Ferritiinin mittaaminen on helppo juttu – ferritiiniarvo mitataan laboratoriossa pienestä verimäärästä aivan tavallisella verikokeella. Ferritiiniarvoa varten otettava verikoe voidaan ottaa mihin aikaan päivästä tahansa, eikä koetta varten ei tarvitse olla syömättä tai juomatta. Julkisessa terveydenhuollossa näytteenottoa varten tarvitaan lääkärin lähete. Yksityisillä lääkäriasemilla ferritiinin voi mittauttaa omakustanteisesti ilman lääkärin lähetettä.

Ferritiiniä voi mitata myös itse apteekeissa myytävällä ferritiini-pikatestillä. Pikatestistä on tärkeää muistaa, että ferritiinin kotitesti on suuntaa antava, ja tarkempien mittaustulosten saamiseksi ja raudan puutetta aiheuttavan syyn löytämiseksi lääkärin määräämät muut diagnostiset testit ovat tarpeen.

Mitkä ovat ferritiinin viitearvot ja milloin ferritiini on liian matala?

Veriarvojen viitearvo tarkoittaa käsitteenä sitä liukumaa, jonka sisälle 95 % ihmisille tehtyjen mittausten tuloksista asettuu. Ferritiinin viitearvon yksikkö on µg/l eli mikrolitra per litra.

Ferritiinin (P-Ferrit) viitearvot (Duodecim Terveyskirjasto):

• 18 vuotta täyttäneet naiset 15-125 µg/l
• 18 vuotta täyttäneet miehet 20–195 µg/l

​Matalasta ferritiinistä puhutaan, kun mitattu ferritiiniarvo on viitearvojen alapuolella. Ferritiiniarvo ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteinen arvo. Vaikka ferritiinin mittaustulos asettuisikin viitearvojen sisäpuolelle, se ei välttämättä tarkoita, etteikö henkilöllä voisi silti olla raudanpuutetta. Raudanpuutteeseen viittaavia oireita voi olla jo ennen kuin ferritiiniarvo on laskenut viitearvojen alapuolelle.

Jotta ferritiiniasia ei olisi liian yksinkertainen, toisaalta suurikaan ferritiinipitoisuus ei aina poissulje raudanpuutetta. Voimakas tulehdus tai kudostuho kasvattavat monen valkuaisaineen pitoisuutta veressä, ja ferritiini on yksi näistä. Tällaisissa tilanteissa myös muiden veriarvojen tarkastelu on tarpeen - kohonnut CRP-arvo tai suurentunut lasko voivat auttaa diagnoosin tekijää selvittämään tutkittavan henkilön todellista tilannetta.

Matala ferritiini on sen sijaan aina merkki riittämättömistä rautavarastoista.

Miten ferritiiniarvoja voi parantaa?

Elimistön rautavarastoja voidaan täydentää rautavalmisteilla, joita voi ostaa apteekista ilman reseptiä. Rautalisien annostus on yksilöllinen ja sen tulee perustua terveydenhuollon ammattilaisen antamaan ohjeeseen. Raudan saantiin kannattaa kiinnittää huomiota myös ruokavaliossa (Duodecim Terveyskirjasto).

Yliopiston verkkoapteekin suosittuja rautavalmisteita:

• SiderAl-tuoteperhe
• Ainoa Rauta 100 mg
• Ferrion 100 mg
• Bertil's Hemoglobiini

Kuinka nopeasti ferritiini nousee?

Hemoglobiinipitoisuus voi parantua jo muutamien viikkojen tai kuukausien aikana, mutta rautavarastojen tilanteen korjaantuminen vaatii kärsivällisyyttä - ferritiiniarvon nouseminen voi viedä aikaa puolesta vuodesta kahteen vuotta. Mikäli rautavaraston täyttämiseen käytettävä päiväannos on pienempi, hoitojakso on vastaavasti pidempi.

Voiko rautaa saada liikaa?

Terveillä ihmisillä raudan liikasaanti ravinnosta tai pienen määrän rautaa sisältävistä lisäravinteista on epätodennäköistä. Varsinaisia rautavalmisteita ei kuitenkaan kannata käyttää, jos niiden käytölle ei ole perusteltua syytä.

Hemokromatoosi eli perinnöllinen raudankertymäsairaus on tila, jossa elimistö varastoi rautaa liiallisesti. Liiallisen raudansaannin oireita ovat muun muassa kova väsymys, karvankasvun vähentyminen, ihon tummuminen ja nivelkivut.

Mitä haittavaikutuksia rautavalmisteilla on?

Kaikki rautalisistä saatava rauta ei imeydy elimistöön, vaan kulkeutuu ulosteen mukana pois elimistöstä. Tämä imeytymätön rauta saattaa joskus aiheuttaa hämmästystä vessareissulla – tumma kakka on rautakuurin yhteydessä on. Imeytymätön rauta voi aiheuttaa joillekin haittavaikutuksena eriaisia ruuansulatuskanavan oireita, kuten ummetusta, ripulia, vatsakipuja ja pahoinvointia.

Rautavalmisteita on saatavissa nykyään myös entistäkin vatsaystävällisempinä vaihtoehtoina. Mikäli jokin rautavalmiste on saanut joskus vatsasi hermostumaan, kysy rohkeasti neuvoa apteekista. Apteekin farmasistit auttavat mielellään tilanteeseesi sopivan rautatuotteen löytämisessä.

Voiko ferritiinin alenemista jotenkin ennaltaehkäistä?

Rautavarastojen alenemista voi ennaltaehkäistä riittävällä raudansaannilla ruokavaliosta, vähentämällä elimistön raudan menetystä mahdollisuuksien mukaan sekä käyttämällä tarvittaessa rautaa sisältäviä lisäravinteita.

Parhaita raudan lähteitä ravinnosta ovat liha, täysjyväviljatuotteet sekä palkokasvit. C-vitamiini edistää raudan imeytymistä niin ravinnossa kuin lisäravinteissakin. Raudan imeytymistä puolestaan heikentävät maitotuotteiden sisältämä kalsium, kahvi, tee ja soijavalkuainen.

Lopuksi

Matalien ferritiiniarvojen seulominen ilman raudanpuutteeseen viittaavia oireita ei ole perusterveellä henkilöllä yleensä tarpeellista. Onkin tärkeää seurata muutoksia omassa voinnissa ja hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen juttusille, mikäi huoli omasta voinnista tai epäily raudan puutteesta herää. Ferritiiniarvon ja hemoglobiiniarvon mittaaminen ovat yksinkertaisia kokeita, jotka voivat kertoa terveydentilasta paljon.

Mari-Anne Pesonen, farmaseutti
2023